Lyijy on ympäristössä luonnostaan esiintyvä raskasmetalli, mutta se on myös myös myrkkyä. Metsästäjä tai riistaa valmistava kohtaa lyijyä toisinaan myös keittiössään. Pahimmassa tapauksessa lyijy päätyy lautaselle ja suuhun asti. Nautittuna lyijy on myrkyllistä yllättävän pieninäkin annoksina ja voi aiheuttaa jopa lyijymyrkytyksen.

Lyijyä on niin haulikon hauleissa kuin kiväärin luodeissakin. Osumakohta, sen ympäristö ja haavakanava kannattaa puhdistaa erityisen huolellisesti.

Ruokaviraston mukaan ampumahaavan lisäksi myös sen ympärillä olevan ja normaalilta näyttävän lihan syömistä tulisi välttää vähintään 10 senttimetrin alueelta.

Mitta on suuntaa antava, mutta silti ohje on niin sanottua kotimaista suurriistaa lukuunottamatta vaikeammin toteutettavissa skaalaamatta ohjetta tilanteen ja saaliin mukaan.

Lyijyä joutuu ympäristöön myös ihmisen toiminnan seurauksena esimerkiksi metallisulatoissa, akkuteollisuudesta, jätteiden käsittelyssä ja ampumaradoilla. Osin tähän liittyy myös EU-tasolla vireillä oleva lyijyhaulikielto, vaikka sen kohdalla suurimman huolen aiheena ovatkin linnut.

Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit ovat olleet Suomessa kiellettyjä jo pitkään.

Vesilintulaskennat

Lyijy piilee perintöastioissa

Ihmisen toiminnan seurauksena ympäristöön vapautuvan lyijyn määrää rajoitetaan ympäristölainsäädännössä. Aikaisemmin käytettiin yleisesti lyijypitoista bensiiniä, mutta sen käyttö Suomessa lopetettiin jo 1990-luvulla, minkä johdosta myös elintarvikkeiden lyijypitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi.

Kasvit voivat saastua lyijyllä, kun niihin imeytyy sitä maaperästä kasvun aikana. Saastuminen voi tapahtua myös ilmalaskeumana tulevan lyijypitoisen pölyn kautta. Myös vanhat maalit ja painovärit sekä vanhojen vesijohtoputkien liitokset voivat sisältää lyijyä.

Ei ole tavatonta, että elintarvikekontaktimateriaaleista siirtyisi lyijyä elintarvikkeisiin. Erityistä tarkkuutta tulisi noudattaa käytettäessä vanhoja keramiikka-astioita, joissa on käytetty lyijylasitteita. Sellaisesta astiasta lyijyä saattaa siirtyä suuriakin määriä elintarvikkeisiin.

Astioiden kunto ja soveltuvuus elintarvikekäyttöön kannattaa arvioida varsin kriittisesti. On turvallisinta jättää vanhat keramiikkakolpakot sekä kuluneet, säröiset ja kolhiintuneet astiat käyttämättä.

Perintönä saatujen vanhojen astiastojen käyttöä päivittäisessä käytössä ei myöskään suositella. Juhlapöytäänkin niitä tulisi kattaa harkiten.

Eräterveys

Matkamuistoina tuoduista keramiikkakannuista ja -mukeista saattaa liueta lyijyä elintarvikkeisiin ja niitä tulee pitää vain koriste-esineinä. Kristallilasi-astioissa ei kannata säilyttää happamia juomia tai alkoholia, koska ne liuottavat lyijyä lasista juomaan.

Ruokavirasto muistuttaa, että lyijyä on myös epäpuhtautena tina-astioissa, elintarvikkeiden valmistuslaitteissa ja elintarvikkeiden pakkauksissa käytettävissä painoväreissä.

Lyijy ruoka-aineissa

Virallisen ohjeistuksen mukaan kuluttaja voi vähentää lyijylle altistumista syömällä eri elintarvikkeita yleisten syöntisuositusten mukaisesti: monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti.

Suurimmat lyijyn lähteet ravitsemuksessa ovat Ruokaviraston mukaan kala ja kalasäilykkeet, juurekset, kasvikset, hedelmät, marjat sekä vilja ja viljavalmisteet.

Lyijy

Näiden elintarvikeryhmien korostuminen lyijyn lähteinä johtuu kuitenkin siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä.

Eviran tekemässä riskinarvioinnissa puolestaan havaittiin, että mainituissa elintarvikeryhmissä merkittävä osa Suomessa tutkituista valvontanäytteistä oli lyijypitoisuudeltaan alle analyysimenetelmän määritysrajan.

Jonkin elintarvikeryhmän välttely ruokavaliossa ei siis välttämättä alenna lyijyaltistusta, vaan voi tavallaan jopa kasvattaa sitä, jos ruokavalio yksipuolistuu.

Terveydelliset haittavaikutukset ilmeisiä

Suurille lyijypitoisuuksille altistuminen vaikuttaa haitallisesti keskushermostoon, aiheuttaen muun muassa käyttäytymishäiriöitä ja älykkyysosamäärän heikkenemistä. Lisäksi lyijyn on osoitettu vaurioittavan munuaisia sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä. Lyijy kertyy luuhun, mutta jonkin verran myös maksaan ja munuaisiin.

EU-lainsäädännössä on asetettu lyijylle enimmäismäärät. Ruokaviraston tarjoama listaus on melkoinen.

Rajoituksia on muun muassa maidossa, äidinmaidonkorvikkeissa ja vieroitusvalmisteissa, imeväisten ja pikkulasten viljapohjaisissa valmisruoissa ja muissa lastenruoissa, imeväisille ja pikkulapsille erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa elintarvikkeissa, imeväisten ja pikkulasten juomissa, lihassa, tietyissä sivutuotteissa, kalanlihassa, äyriäisissä, simpukoissa, viljoissa ja palkohedelmissä, vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa, rasvoissa ja öljyissä, hedelmätäysmehuissa ja -nektareissa, viineissä, ravintolisissä sekä hunajassa.

Lähde: Ruokavirasto Kuvituskuvat: Antti Hentinen ja Otavamedian arkisto