Lapin Kansa kertoi viime viikolla (juttu avautuu lehden tilaajatunnuksilla) että suunnitelma Ruotsin Vittankiin perustettavasta grafiittikaivoksesta on liikahtanut askelen eteenpäin.

Kaivoshanketta valmisteleva kehitysyhtiö Talga Graphene AB, Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB ja japanilainen kauppahuone Mitsui ovat tehneet aiesopimuksen yhteistyöstä, jonka tavoitteena on perustaa grafiittikaivos Vittankiin ja akkutehdas Luulajaan.

Vittangin grafiittiesiintymää on tutkittu kahdeksan vuotta ja tutkimusten perusteella esiintymän grafiittipitoisuus on korkea. Grafiittia käytetään sähköautojen akkuihin, joten mineraalille on nyt kysyntää.

Ympäristöjärjestöjä ja -ympäristöviranomaisia kaivoshanke huolestuttaa, varsinkin eri kaivosten yhteisvaikutus.

Tornionjoen varressa on epäilyksiä herättänyt jo Pajalan yläpuolella oleva Kaunisvaaran rautakaivos, jonka rikastushiekkaa on pumpattu tulvivalle suolle. Vesinäytteistä, joita otetaan joella useita kertoja vuodessa, ei ole huomattu kaivoksen vaikuttavan veden laatuun.

Kolarin Hannukaiseen on suunnitteilla monimetallikaivos, jonka kaivospiiripäätös kumottiin viime keväänä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa ja palautettiin valmisteltavaksi uudelleen.

Hannukaisesta on tarkoitus louhia rautaa, kuparia ja kultaa vähintään 17 vuotta. Paikalliset asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät kaivoksen vaikutuksia Tornionjokeen. Viime vuonna kaivosta vastustavaan adressiin kerättiin yli 50 000 nimeä.

Joki on Natura 2ooo-kohde

Vittangin kaivoshankkeeseen otti heinäkuussa 2019 kantaa myös suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, jolta pyydettiin lausuntoa Talga Graphene AB:n kuulemisaineistosta.

Rajajokikomissio muistutti, että kaivos sijaitsee Tornionjoen-Muonionjoen vesistöaluella, joka on Natura 2000 -kohde sekä Suomessa että Ruotsissa.

Komission mielestä kaivosluvan käsittelyssä on sovellettava Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta.

Grafiittikaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa on rajajokikomission lausunnon mukaan käsiteltävä toiminnan ympäristöriskit sekä yhteis- ja kumulatiiviset (kasautuvat) vaikutukset ja rajanylittävät vaikutukset.

”Suunnitellulla avolouhoksella olisi laaja vaikutus pohjaveden tasoon, minkä seikan vaikutuksia jokiluonnolle ja kalakannoille sekä yhdyskunnan vedenotolle on tarpeen tarkastella”, komissio huomautti.

Rajajokikomission lausunnossa muistutettiin, että Tornion-Muonionjoen vesistöalue on muun muassa paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojeltu vesistö, joka on tärkeä ekologiselle monimuotoisuudelle, perinne- ja urheilukalastukselle, virkistykselle ja matkailulle

”Mahdollisuus Euroopan suurimman luonnontilaisen jokisysteemin kestävälle käytölle tulee turvata niin nykyisille kuin tuleville sukupolville soveltaen varovaisuusperiaatetta vesistöalueella eri toimintojen ja hankkeiden lupaharkinnassa”, komissio painotti.

Sadan miljoonan investointi

Vittangista louhitusta grafiitista on tarkoitus jalostaa sähköautojen akuissa käytettävää anodimateriaalia. Kaivoksen suunniteltu tuotto on 100 000 tonnia grafiittia, josta litiumakkuihin saataisiin 19 000 tonnia anodimateriaalia.

Kannattavuusselvityksen ukaan kaivoksen ja anodituotannon käynnistäminen tarkoittaa investointina noin sataa miljoonaa euroa.

KuvaArto Alanenpää, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons