Vesiensuojeluun ja käynnissä olevan vesistönsuojelun tehostamisohjelman eteen tehtävät panostukset laajenevat entisestään. Uudessa Valumavesi-hankkeessa etsitään nyt menetelmiä vähentää pelloilta ja talousmetsistä vesistöihin huuhtoutuvaa kuormitusta.

Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat, joissa muokattavat tulvatasanteet pidättävät osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Maastotutkimuksia tehdään muun muassa Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä ja metsävaltaisella valuma-alueella Lopella.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa korostuu yhä voimakkaammin vesien määrän lisäksi myös vesien laadun hallinta ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Käynnissä onkin siirtymä kuivatusaluekohtaisesta suunnittelusta kohti maankäyttörajat ylittävää valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kestävää vesienhallintaa.

Valumavesi-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa ja uusia menetelmiä, joilla parantaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä. Hankeessa keskitytään erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin.

Lisätehoa vesistönsuojeluun kaksitasouomilla?

Peruskuivatuksen toteuttamiseen voidaan perinteisen uomaperkauksen sijasta käyttää kaksitasouomia. Kaksitasouomien tulvatasanne pidättää osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista.

Kaksitasouomia on Suomeen rakennettu jo kymmenkunta, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista on maailmanlaajuisestikin vähän. Kaksitasouomilla voi olla myönteisiä vaikutuksia peltojen kuivatuksen ja veden laadun lisäksi myös eliölajiston monimuotoisuuteen.

Valkohäntäpeura

Tavoitteena on tehdä menetelmää tunnetummaksi ojitusyhteisöille, suunnittelijoille ja maanomistajille muun muassa laatimalla ohjeistus ja työkalu kaksitasouomien suunnitteluun ja hoitoon.

Valumavesi-hankkeessa kehitetään myös luonnonmukaiset ratkaisut huomioivaa vesistömallinnusta ja peltojen kuivatustilan arviointimenetelmiä. Lisäksi tarkastellaan luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiseen ja ojitusyhteisöjen aktivoimiseen soveltuvia ohjauskeinoja.

Lisätehoa vesistönsuojeluun haetaan nyt  maastotutkimusten avulla. Niitä tehdään etupäässä Raaseporinjoella, Sipoon Ritobäckenillä, Tyrnävän Leppiojalla, Tammelan Uuhikonojalla, Loviisan Hardombäckenillä, Salon Perniönjoella sekä metsävaltaisella valuma-alueella Lopella.

Lähde Suomen ympäristökeskus Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto/Antti Hentinen

Lue myös:
Vesistöjen kemiallinen tila ei kohentunut – kartta näyttää missä raja-arvot ylittyvät
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalaan – Hiitolanjoesta järvilohille avoin väylä
Tutkimushankkeen karu lopputulos – mikromuovia kaloissa ja kaikissa vesistöissä