Valkoselkätikka on edelleen havaintojan harvinainen, vaikka lauha ja lumeton talvi siivittivätkin tikkalajin pesintäennätykseen.

Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa valkoselkätikka määriteltiin vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Kannankasvu antaa toiveita lajin nostamiseksi astetta parempaan silmällä pidettävien (NT) lajien luokkaan.

Aktiivisen suojelun ja seurannan ansiosta kanta on saatu nousemaan.

– Viime talvi helpotti suuresti valkoselkätikkojen ja erityisesti nuorten, vasta pesintäänsä aloittelevien tikkojen, selviytymistä ankarimman vuodenajan yli, valkoselkätikkaseurantaa koordinoinut Timo Laine kertoo.

Valkoselkätikka sai tukea idästä

Nuorten lintujen osuus populaatiossa on kasvanut myös vuosien 2015 ja 2019 massavaellusten seurauksena.

Tuhansia idästä tulleita vaeltajia on havaittu kymmenillä paikkakunnilla, ja osa on vaeltanut rannikkoa pitkin Perämeren toiselle puolelle asti.

Ensimmäisellä elinvuodellaan olevat valkoselkätikat hyvin harvoin onnistuvat pesintäyrityksissään, joten vaellusten vaikutus pesivään kantaan varmistuu yleensä vasta parin kolmen vuoden päästä.

Valkoselkätikkaseurannoissa tutkitaan lajin esiintymisalueita, tarkastetaan tunnettuja reviirejä, arvioidaan elinympäristöjen tilaa ja hoitotarvetta sekä kartoitetaan uusia valkoselkätikalle soveltuvia reviirialueita. Tänä vuonna seurantatuloksissa yllettiin ennätyslukemiin.

Valkoselkätikka

160 varmaa pesintää

Metsähallituksen ja BirdLife Suomen seurannassa löytyi ennätyksellisesti yli 300 potentiaalista reviiriä ja niiltä varmistui yli 160 pesintää. Valkoselkätikan pesivä kanta painottuu edelleen maan itä- ja kaakkoisosiin Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanta vahvistuu hitaasti. Ja vähitellen kanta vahvistuu myös muualla sisämaassa sekä lounaisella ja läntisellä rannikolla.

– Vapaaehtoistyön merkitys seuranta-aineiston keruussa on aina ollut äärimmäisen tärkeä ja sen merkitys on korostunut viime vuosina Luontopalvelujen seurantaresurssien vähentyessä. Viimevuotiseen tapaan seuranta tehtiin tänäkin vuonna yksinomaan aktiivisten lintuharrastajien voimin. He ansaitsevat suuret kiitokset osallistumisestaan seurantatyöhön, luonnonsuojelupäällikkö Panu Kuokkanen Metsähallituksesta korostaa.

Metsähallitus on vastannut valkoselkätikan kannanseurannasta vuosina 2003-2020. Nykymuotoinen Metsähallituksen toteuttama erillisseuranta päättyy vuoden 2020 jälkeen.

Lähde : Metsähallitus Kuvituskuvat: Ilkka Markkanen