Luonnon köyhtyminen etenee edelleen. Huonojen uutisten tuojan rooli lankesi marraskuun ensimmäisellä viikolla Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön harteille. Tiedot perustuvat EU:n komission julkaisemaan materiaaliin.

Euroopan unionin jäsenvaltiot raportoivat EU:n komissiolle luonto- ja lintudirektiivillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelutasosta ja kehityssuunnista kuuden vuoden välein. EU:n komissio on julkaissut koosteen EU:n luonnon tilasta pohjautuen jäsenmaiden mittaviin, vuosia 2013–2018 koskeviin raportteihin.

Luontotyyppien suojelutaso ei parantunut EU:n tasolla edelliseen raportointiin verrattuna. Vain 15 prosenttia luontotyypeistä on suotuisalla suojelutasolla. Suojelutaso on riittämätön tai huono 81 prosentilla luontotyypeistä.

Luontotyyppiryhmistä heikoimmin EU-tasolla menee meren ja rannikon luontotyypeillä. Myös soiden, dyynien ja erilaisten hoitoa vaativien niittytyyppien arvioista valtaosa on alle suotuisan tason.

Heikentyneistä luontotyypeistä ainoastaan yhdeksän prosenttia osoittaa positiivista kehityssuuntaa, kun taas 36 prosentin tila heikentyy edelleen.

Soiden sekä niittyjen ja dyynien luontotyyppeihin liittyy eniten laskevia kehityssuuntia.

Vesilintulaskennat

Matelijoilla menee hyvin, kaloilla ei

Yli neljännes (27 %) luontodirektiivin lajeista, eli muista kuin lintulajeista, on suotuisalla suojelutasolla, kun osuus edellisessä raportissa oli 23 prosenttia. Suojelutaso on riittämätön tai huono 63 prosentilla lajeista. Tietopuutteiden vuoksi 10 %:lle lajeista ei ollut mahdollista tehdä arviota EU-tasolla.

Matelijoiden ja putkilokasvien tilanne on EU:n tasolla lajiryhmistä paras. Sen sijaan noin 30 prosentilla nilviäis- ja kalalajeista suojelutaso on huono.

EU:n alueella esiintyvistä 463 lintulajista noin puolella tilanne on suotuisa eli kantojen koot ovat riittävän suuria ja kehityssuunnat kasvavia tai vakaita. . Vastaavasti 39 prosentin tilanne on heikko tai huono. Pesimälajien suurimpana uhkatekijänä EU:n alueella on raportin mukaan maatalous.

Kokonaisuutena lintujen tilanne huononi, sillä suotuisassa suojelutasossa olevien lajien määrä pieneni viisi prosenttiyksikköä ja huonossa tilassa olevien lajien määrä kasvoi 7 prosenttiyksikköä vuosia 2007–2012 koskevaan raporttiin verrattuna.

Meritaimen kudulla

Luonnon köyhtyminen laajenee

EU:n luontodirektiivien raportit laaditaan Suomessa erikseen boreaaliselle, alpiiniselle ja Itämeren alueelle. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta.

Boreaalisella alueella 15 prosenttia luontotyypeistä oli suotuisalla tasolla niin kuin EU:ssa keskimäärin. Muutosta edelliseen arvioon ei tapahtunut.

Alpiinisella alueella 80 prosenttia luontotyypeistä on Luosuotuisassa suojelutasossa, mutta lehtojen ja tulvametsien arviot heikkenivät suotuisasta riittämättömään tilaan.

Palsasoiden ja tunturikoivikoiden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa huonoksi.

Itämeren kaikki luontotyypit olivat edellisen arvioinnin mukaisesti edelleen riittämättömässä tai huonossa tilassa.

Hyvääkin raportoitavaa löytyi

Luontodirektiivin raportointi kattaa 140 Suomessa esiintyvää lajia tai useamman läheisen lajin ryhmänä raportoitavaa kokonaisuutta. Boreaalisella alueella erityisesti sammalissa, kovakuoriaisissa ja perhosissa on suhteessa vähän suotuisassa suojelutasossa olevia lajeja.

Suotuisaan suojelutasoon nousi kolme lajia: euroopanmajava, metsäjänis sekä metsäpeura. Suojelutaso heikkeni epäsuotuisaksi jokiravulla ja kirjopapurikolla. Lisäksi punakeltaverkkoperhonen ja lietetatar heikentyivät riittämättömästä huonoon tilaan.

Lintudirektiivin raportointi koskee kaikkia 286 Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää lintua. Osalta linnuista raportoidaan myös läpimuuttava tai talvehtiva kanta. Pesivistä linnuista 59 prosentin kanta oli kasvanut tai pysynyt vakaana viimeisen 12 vuoden aikana ja 33 prosentin laskenut. Talvehtivien 16 lintulajin kohdalla 87,5 prosentin kanta on vakaa tai kasvava ja 12,5 prosentin laskeva.

Suomessa taantuvat erityisesti metsien paikkalinnut, kuten pyy ja hömötiainen, jotka kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä. Myös maatalousympäristöön erikoistuneiden lintulajien keskimääräinen runsaus on lähes puolittunut 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi räystäspääsky on taantunut voimakkaasti.

EU:n lintudirektiivi ja luontodirektiivi muodostavat EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kulmakiven. Niillä pyritään torppaamaan luonnon köyhtyminen ja varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu, suojelemaan yli 460 lajia käsittävän kokonaisuuden luonnonvaraisia lintuja, vaalimaan 233:a erilaista uhanalaista luontotyyppiä ja lähes 1 400:aa muuta lajia.

Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä näiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivissä listattua luontotyyppiä ja 140 muuta lajia kuin lintulajia.

Lähde: Ympäristöministeriö Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto/Antti Hentinen

Lue myös: Onko kalastus luonnon riistoa?