Pyhä-Häkin kansallispuisto Saarijärvellä tunnetaan ikivanhoista männyistään ja avoimista soistaan. Metsähallituksen syksyyn ajoittamat kunnostustyöt mahdollistavat puiston suojaaman luonnon kehityksen entistä lähemmäs luonnontilaa.

Vaikka kansallispuistosta ensimmäisenä mieleen tulevat mäntymetsät ja todennäköisesti myös pitkospuut, jotka vievät retkeilijän ikihonkien keskeltä avaran Riihinevan reunoille,  löytyy puistosta myös puuttomia rahkasammalsoita ja synkkiä kuusivaltaisia korpia.

Jotta suot ja muut kosteikot säilyisivät ja pääsisivät kehittymään lähemmäksi luonnontilaa, suota ennallistetaan nyt Ahvenlammensuolla, Riihinevalla sekä Isonahonnevalla. Työt tehdään osana Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää Hydrologia-LIFE-hanketta.

Pyhä-Häkin suot ovat pääosin säilyneet luonnontilaisina tai lähes luonnontilaisina. Ennallistamista vaativia soita löytyy lähinnä kansallispuiston reunoilta. Näiden ojitettujen soiden kuivattava vaikutus ulottuu jonkin verran myös kansallispuiston luonnontilaisiin soihin.

Pyhä-Häkin kansallispuisto

Ennallistaminen palauttaa toiminnallisuutta

Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa suon toiminnallisuutta: miten vesi liikkuu suolla ja kuinka paljon vettä ja millaista vettä alueelta lähtee.

Ennallistamalla pyritään vaikuttamaan suon vedenpinnan tasoon ja sen tyypilliseen vuosittaiseen vaihteluun. Vesitasapainon muutos käynnistää suolla vähitellen turpeen ja suokasvillisuuden muodostumisen.

Metsähallitus kertoo, että yhtenä tavoitteena on myös, että luonnontilaiselle suolle tyypilliset eläin- ja kasvilajit voisivat palata alueelle.

– Ennallistetulla suolla on positiivinen vaikutus koko vesistön valuma-alueeseen. Ennallistettu suo vähentää muun muassa tulvia, koska sateiden jälkeen se varastoi veden suolle, kun vastaavasti ojitettu suo päästä suurimman osan vedestä suoraan vesistöön. Varastoitunut vesi ylläpitää suotuisampia elinolosuhteita suolajeille myös kuivana aikana ojitettuun suohon verrattuna, kertoo kunnostustöiden suunnittelija Christian Koivula.

Pyhä-Häkin kansallispuisto ennalleen

Kahden lammen pintaa on aikoinaan laskettu kaivamalla niihin ojat. Tuoreimmassa kunnostuksessa tehtiin ojien suulle luonnonmukainen kynnys kivistä ja maa-aineksesta, joiden avulla vedenpinta nousee merkittävästi lähemmäs alkuperäistä tasoa. Kynnykset mahdollistavat edelleen kalojen vapaan kulun lampeen ja sieltä pois.

Isonahonnevalla vesi ohjataan puolestaan puron uomaan, joka on ojitusten vuoksi päässyt kuivumaan. Kunnostuksen jälkeen vesi kulkee siis ojien sijaan alkuperäistä purouomaa pitkin.

Metsähallitus arvioi, että työt Pyhä-Häkin kansallispuistossa kestävät noin kaksi viikkoa.

Lähde: Metsähallitus Kuvat: Maija Mikkola ja Christian Koivula

Lue myös:
Nuuksion kansallispuistosta siivottiin noin 350 laitonta nuotiota
Teijon kansallispuisto laajenee – metsomaita, pohjavettä ja saaria
Kansallispuistot erinomaisia retkikohteita talvellakin
Metsähallitus tutki riippusillat – tarkista rajoitus ennen ylitystä