Kilpirauhashormonit saattavat vihdoin selittää Torniojoen arvoitukselliseten lohikuolemien syyn. Tuore ruotsalaisnäkemys nostaa lohikuolemien syylliseksi  ensimmäistä kertaa kilpirauhashormoneja koskevan häiriön.

Torniojoki ei ole ainoa tunnettu lohijoki, jonka merilohia tappaa selittämätön tauti. Lohikuolemia on tutkittu pitkään, mutta läpimurtoa ei ole toistaiseksi tapahtunut.

Ruokaviraston tutkimuksissa on muun muassa epäilty poikkeavan käytöksen, tasapainohäiriöiden ja lopulta myös kuolemien johtuvan B1-vitamiinin, eli tiamiinin puutoksesta. Myös bakteerien ja virusten osuutta ilmiöön on selvitetty, mutta ilman kaivattua läpimurtoa.

Ruokaviraston mukaan Tornionjoen vesistöalueella ei ole todettu tunnettuja kalojen vaarallisia tarttuvia tauteja.

Lohet käyttäytyvät silti poikkeuksellisesti ja niissä on havaittavissa merkkejä voinnin lopulta romahduttavista vaurioista. Usein lohen taivalluksen päättää vaurioituneeseen pintaan iskevä vesihome.

Lohet nousivat 2019 kesällä Tornionjokeen laiskasti ja monilta kaloilta löytyi haavaumia. Kesällä 2020 nousua seurattiin entistä tarkemmin.

Osa kalat homeelle altistavista haavaumista on syntyperältään mekaanisia, esimerkiksi kalastuksen aiheuttamia, mutta selitystä vatsapuolen ihon vertymille ja tulehduksille ei ole vielä tutkimuksissa kyetty varmuudella tarjoamaan.

Kilpirauhashormonit ratkaisevat arvoituksen?

Nyt kalakuolemien perimmäiseksi syyksi on nostettu kilpirauhashormonit, tai pikemminkin niihin vaikuttava häiriö.

Tutkimuksiin osallistunut Ruotsin valtioneläinlääkäri Charlotte Axén vahvistaa suurista meritaimenista ja -lohista tunnetulla Mörrum-joella tehdyn havainnon tuoreeltaan Ruotsin yleisradion haastattelussa, mutta korostaa, että tutkimustulos on vielä siinä määrin alustava, että kalakuolemien syyn ei voi väittää ratkenneen varmuudella ilman jatkotutkimusta.

Mahdollisen hormonitoiminnan häiriön syy on niin ikään arvoitus. Esimerkiksi ympäristömyrkkyjen ja muiden ulkoisten vaikuttimien osuutta ei ole voitu sulkea pois.

Kilpirauhashormonit vaikuttavat muun muassa aineenvaihduntaan, elimistön energiankäyttöön, kasvuun ja lisääntymiseen, joten normaalista poikkeava hormonitasapaino voisi selittää lohien vaellushaluttomuutta ja poikkeavaa käytöstä.

Axén arvioi haastattelussa asian varmistamiseen kuluvan vähintään vielä vuoden, kenties jopa viisi vuotta.

Lähteet: SVT, SVA Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto

Lue myös: 
Tornionjoen nousulohia ei vaivannut B1-vitamiinien puute
Tornionjoen lohia eivät vaivanneet bakteerit tai virukset
Ruokavirasto toivoo näytteitä Tornionjoen sairaista lohista