Kaupallisen kalastuksen arvokkain saalis ei yllätä. Listauksen kärjessä komeilee parivaljakko kuha ja muikku, tässä järjestyksessä, eli kestotähti muikku häviää nyt kuhalle. Ero on hiuksen hieno, eikä laskennassa ei  huomioida mädin arvoa. Kun se otetaan mukaan yhtälöön, karkaa muikku jälleen kärkeen. Kolmannelle sijalle pinnistää siika. Jos arviointikriteeriksi otetaan saaliin määrä, kuuluu kolmas sija särjelle.

– Kuhasaalis kasvoi edelleen viime vuosien ennätysmääristä, ja kuha oli nyt ensimmäistä kertaa arvoltaan sisävesien tärkein laji, jos muikun mädin arvo jätetään huomioimatta. Ero kuhan ja muikun arvossa oli hiuksenhieno, vain muutama kymmenen tuhatta euroa. Muikun mädin arvo oli kuitenkin 376 000 euroa, ja tässä katsannossa muikku on edelleen ykkönen. Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.

Eräterveys

Muikku on kaupallisen kalastuksen ykkössaalis, jos myös talteen kerätyn mädin arvo huomioidaan.

Luvut pyöristäen muikkusaaliin arvo oli 5,7, ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona.

Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2019 saaliiksi sisävesiltä 6,4 miljoonaa kiloa kalaa, kertoo tilastoinnista vastaava Luonnonvarakeskus. Saalis oli reilut miljoona kiloa suurempi kuin edellisenä vuonna. Ennätyssaaliista ei silti voi puhua. Taso on sama esimerkiksi vuoden 2017 kanssa.

Taloudellisesta näkökulmasta kehitystä on tapahtunut. Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 17,5 miljoonaa euroa, mikä on kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna, tilastot kertovat.

Kaupallisen kalastuksen arvokkain saalis ei rajoitu vain arvokaloihin. Hauki ja ahven nostavat merkitystään ja myös särkikalat mainitaan. Rapuruttoa levittäväksi vieraslajiksi moitittu täplärapu on taloudellisesta näkökulmasta neljänneksi arvokkain saalis.

Siikasaalis miljoonaluokassa

Siika oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, kuten edellisenä vuotena. Siikasaaliin arvo oli 1,1 miljoonaa euroa, ja se on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Valtaosa sisävesien kaupallisesta siikasaaliista pyydystetään Lapista.

Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin laji oli tosin särki, jonka saalis oli 786 000 kiloa. Taloudellinen merkitys on vaatimattomampi, mutta rehevöityvät vesistöt hyötyvät kalastusponnistuksista taatusti.

Täplärapu oli sisävesien neljänneksi tärkein saalisresurssi, arvoltaan 888 000 euroa.

Täplärapu

Täplärapusaalis notkahti hieman vuonna 2018, mutta kasvoi 716 000 yksilöön vuonna 2019. Lähes koko saalis on pyydystetty Säkylän Pyhäjärvestä, Etelä-Saimaalta, Päijänteeltä ja Hämeen-Pirkanmaa järvistä.

Jokirapua saadaan sieltä, mistä täplärapua ei pyydystetä merkittävästi: Etelä- ja Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Lapista, ja myös Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.

Ahven (773 000 euroa) ja hauki (727 000 euroa) ovat edelleen tärkeitä saalislajeja, ja niiden arvo kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Niiden saalisarvo oli jälleen suurempi kuin särkisaaliin arvo (668 000 euroa), vaikka särkisaaliin arvo on viime vuosina noussut jatkuvasti. Särkisaaliista suurin osa on pyydystetty Satakunnan, Lapin ja Kanta-Hämeen järvistä. Haukea on saatu eniten Lapin, Pohjois-Savon ja Kainuun alueilta.

Monella pienet saaliit

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen kalastuslain uudistuksen jälkeen kaikkien kalaa sisävesiltä myyntitarkoituksessa pyytävien henkilöiden on ilmoittauduttava Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylläpitämään rekisteriin, pidettävä kalastuksestaan päiväkirjaa ja ilmoitettava saalistiedot Lukelle vähintään kerran kalenterivuodessa.

Saimaa

Myös sisävesillä kaupalliseen kalastukseen käytettävien alusten ja veneiden rekisteröinti on tullut pakolliseksi 12.12.2016 voimaan tulleen lain myötä.

Vuoden 2019 lopussa Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli kaikkiaan 1 598 kaupallista kalastajaa. Osa heistä ei kuitenkaan kalastanut lainkaan, ja monen kalastajan saaliit olivat pieniä, Luonnonvarakeskus kertoo.

Lähde: Luonnonvarakeskus, ja Kaupallisen kalastuksen saalistilasto 2019

Lue myös: Tenojoen lohet vähissä – aallonpohja sai jatkoa