Laituripilkkiminen on siitä kivaa puuhaa, että siinä ei tarvitse hikoilla kairan kanssa. Se on hyvää treeniä ennen talvikauden alkua, ja parhaassa tapauksessa saalistakin voi tulla ihan mukavasti.

Viikon vinkki
Mitä: Ahventa ja särkikaloja.
Mistä: Laitureilta.
Millä: Pilkkikalastusvälineillä.
Muista: Vaikka lämpötilat ovat vielä selvästi plussan puolella, pitkään paikallaan istuessa tulee kylmä. Pilkkihaalari pitää lämpimänä laiturillakin.

Syksy on jo niin pitkällä, että suuri osa huviveneistä ja kalaveneistä on nostettu talviteloille. Etelä-Suomessa olisi vielä tarjolla monta valoisaa tuntia kalastusaikaa ja avovettä, mutta ei enää välttämättä venettä, jolla pääsisi vesille.

Autioituvat venerannat ja niiden pitkät tyhjät laiturit saattavat nyt tarjota hyvän kalastusmahdollisuuden, eli pilkkimisen laiturilta.

Kun sopivalle laiturille pysäköi reppujakkaransa, ottaa pilkkivavan käteen, sitaisee siiman päähän toukalla syötitetyn pilkin ja pudottaa sen laiturin reunalta veteen, houkutukseen saattavat iskeä kiinni ainakin ahvenet ja useat eri särkikalalajit.

Hyvässä lykyssä laiturin alla voi pyöriä isojen ahventen parvi, jolloin on hyvät saumat sekä kappalemäärässä että koossa mitattuna oikein mukavaan saaliiseen.

Hyvän pilkkilaiturin ympärillä on vaihtelevia syvyyksiä, ja syvimmissä kohdissa vettä mieluusti useampi metri.

Laituri luonnollisesti rajaa kalastettavan alueen vain aivan sen reunalle, mutta isoimmilla venelaitureilla tuolla reunalla voi olla pituutta kymmeniä tai jopa joitakin satoja metrejä.

Suuren laiturin kiertämisessä riittää puuhaa hyvinkin koko päiväksi.

Portilla lukituille venelaitureille ei tietenkään pidä yrittää mennä, ja avoimillakin laitureilla on syytä aina ensin tarkistaa, että niillä saa kalastaa.

Kalastusrajoitus.fi-karttapalvelu auttaa tässä, minkä lisäksi kannattaa vielä erikseen tutkia, näkyykö laiturilla kalastuksen kieltäviä kylttejä.

laituripilkki_kalastus

Vaikka ilman lämpötila on vielä selvästi plussan puolella, viileän veden ääressä pitkiä aikoja istuskellessa tulee helposti kylmä. Pilkkihaalari tai muu lämmin kalastusasu on hyvä valinta laituripilkintään.

Varustetestejä ennen talvea

Laituripilkkiminen tarjoaa ainakin mukavaa käsialaharjoitusta, ja se antaa hyvän mahdollisuuden kokeilla ja testailla uusien pilkkien uintityylejä.

Pilkkien uintikuvioita on paljon helpompi seurata laiturilta avovedessä kuin yrittää tihrustella niiden liikkeitä joskus myöhemmin talvella pienestä avannosta.

Laiturilla tulee myös tarkistettua pilkkivälineiden kunto jo hyvissä ajoin ennen talvikauden alkua. Onko kalusto kaikin puolin ok, vai pitäisikö esimerkiksi joku siima vaihtaa vielä ennen jäiden tuloa?

Varusteiden testaaminen ja kokeileminen on huomattavasti mukavampaa plussan puolella olevassa kelissä ja laiturilla istuskellen kuin vasta talven tultua kovassa pakkaskelissä ja tuulisella järvenselällä.

Jos tavoitteena on myös saaliin saaminen, pilkkiminen kannattaa aloittaa vaikkapa pienellä mormyskalla. Se on aina hyvä indikaattori sille, onko laiturin ympäristössä ylipäänsä kalaa.

Morri kelpaa niin pienimmille särkikaloille kuin monen sadan gramman painoisille ahvenille, ja kaikelle mahdolliselle niiden väliltä.

Morrin saaminen pohjaan on hidasta, mikäli laiturin alla on monta metriä vettä. Vauhdikkaampaan työskentelyyn sopii paremmin vaikkapa liukupilkki, jonka alle morri sitaistaan.

Maa on vielä suuressa osassa maata sula, joten morrin ja muidenkin pilkkien syötiksi saattaa hyvinkin löytää kastematoja. Kärpästoukkiakin alkaa kuitenkin olla jo tarjolla kalastustarvikeliikkeissä.

Pieni morri ja punainen kärpästoukka on aina hyvä valinta oikeastaan missä tahansa, kun aloitellaan pilkkimistä. Jos laiturin alta alkaa napsahdella hyvän kokoisia ahvenia, morri kannattaa vaihtaa johonkin isompaan, esimerkiksi 5–7-senttiseen tasuriin.

Myös mahdollisimman eloisalla pyrstöllä varustettuja jigejä kannattaa kokeilla pilkkivavalla pompoteltuina. Jiejä ei tarvitse syötittää mitenkään, vaan ne toimivat ahvenelle ja kuhalle sellaisenaan.

pilkki_ahven

Ahven ja särki ovat tyypillisiä laituripilkkijän saaliskaloja. Tässä ottivieheenä oli pieni pystypilkki, joka maustettiin punaisella kärpästoukalla.

Kampaa kaikki vesikerrokset

Kalojen etsiminen laiturin alta kannattaa aloittaa järjestelmällisesti. Istahda vaikka johonkin laiturin nurkkaan, anna pilkin painua pohjaan ja aloita sieltä.

Pompottele pilkkiä hetki pohjassa, nosta sitä noin puoli metriä ylemmäksi, pilki taas vähän aikaa, nosta ylemmäksi, ja niin edelleen. Kampaa tällä tyylillä kaikki vesikerrokset aina pintaan saakka. Jos aloituspaikka ei tarjoa kalakontakteja, siirry laiturilla joitakin metrejä eteenpäin ja yritä uudestaan.

Joskus vaikutusta voi olla silläkin, pilkkiikö tuulen puolella vai laiturin suojaisemmalla puolella. Kun kaikki vaihtoehdot kokeilee järjestelmällisesti, ennemmin tai myöhemmin kalat kyllä löytyvät.

Laituripilkintä on joissakin paikoissa jo sellaista kansanhuvia, että etenkin viikonloppuisin parhailla paikoilla voi olla jopa ruuhkaa. Mikäli suosituimmille laitureille mielii mahtua mukaan, liikkeelle kannattaa lähteä jo aamuvarhaisella.

Lisää vinkkejä:

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan