Inarijärveen istutettiin pitkään Saimaan järvilohia ns. velvoiteistutuksina järven säännöstelyn aiheuttaminen haittojen korvaamiseksi.
Vuosien 1976-1985 ja 1991-1994 välisenä aikana Inarijärveen istutetiin 308 459 järvilohta, jotka kaikki edustivat Saimaan kantaa, Vuoksen vesistöalueen järvilohta.
Lohet olivat joko 2-3-vuotiaita tai 3-kesäisiä. Parhaana vuonna eli vuonna 1985 järveen istutettiin yli 72 000 2-vuotiasta järvilohta.
Istutuksista huolehti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta.
Vuosina 1993-2001 RKTL yritti kotiuttaa järvilohta myös Ivalojokeen istuttamalla vesistöön 325 000 jokipoikasta, iältään 1-kesäisistä 3-vuotiaisiin.
Järvilohia istutettiin tuolloin satunnaisesti myös Juutuanjokeen.
Ivalojokeen laskettiin kahdeksassa vuodessa 325 000 järvilohen jokipoikasta.
Järvilohia saadaan yhä
Ja kun järvilohia istutettiin, niitä myös kalastettiin ja saatiin.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toukokuussa 2001 tekemän kala- ja riistaraportin mukaan ammattikalastajat nostivat Inarijärvestä vuosien 1987-2000 aikana yli 2000 kiloa järvilohta.
Kotitarvekalastajien saalis samaan aikaan oli 13140 kiloa.
Järvilohien kotiutusistutukset Ivalojokeen lopetettiin vuonna 2001, mutta niitä pyydystettiin alueelta vielä pitkään. Itse asiassa niin pitkään, että enää ei voi puhua istukkaista.
Erä-lehden saamien tietojen mukaan Inarin suunnalla saadaan saaliiksi vuosittain muutamia järvilohia vielä nykyisinkin, vaikka istuksista on aikaa. Lajimääritys on tapausten osalta varmistettu.
Ivalojokea on sähkökalastettu vuodesta 2004 alkaen ja kalastuksista on saatu tutkittavaksi yksi järvilohi, joka ei ollut peräisin istutuksista eli edusti luonnonkantaa.
Johtopäätös on, että Saimaan järvilohien jälkeläiset lisääntyvät Inarin vesistöalueella, mutta todella hitaasti ja todella pienessä määrin.
Tässä vaiheessa on joka tapauksessa vaikea ennustaa, jäävätkö järvilohet pysyvästi Inarijärven lajistoon vai ei.
Lue lisää: Äärimmäisen uhanalainen järvilohi lisääntyy omin voimin
