Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat sekä 50 vapaaehtoista lintuharrastajaa kävi läpi yli 1000 maakotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan sekä Pohjois-Suomen merikotkan pesää ja tarkisti pesinnän onnistumisen.

Petolintujen pesinnän seuranta on osa Luontopalvelujen tekemää luonnonsuojelutyötä. Maakotkan pesinnän onnistumista seurataan osin myös porotalouden kotkien reviiriperusteista korvausjärjestelmää varten.

Petolintujen pesinnät eroavat alueellisesti

Maakotkan pesintätulos oli hyvä lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä tulos oli Metsähallituksen kokoamien tietojen perustella erittäin huono.

Tänä vuonna asuttuja reviirejä löydettiin 396, ja niissä 157 onnistunutta pesintää. Rengastusikäisiä poikasia oli 193. Uusia maakotkareviirejä löydettiin uusia maakotkareviirejä 13. Pesivän maakotkakannan koko on Metsähallituksen mukaan vuosittain 350-378 paria.

Pohjois-Lappia lukuun ottamatta runsastuneet kanalintukannat, jänisten runsaus sekä pesinnälle suotuisat sääolot auttoivat onnistumisessa.

Pohjois-Suomen merikotkienpesintätulos oli kokonaisuudessa keskinkertainen, mutta pohjoisimmassa Lapissa huono. Tarkastetuista reviireistä asuttuja oli 122, ja 71 pesässä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia oli 102. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 134-148 paria.

Muuttohaukan pesintätulos oli edellisen vuoden tapaan huono. Asuttuja reviirejä oli 154, ja niissä pesintä onnistui 83 reviirillä. Rengastusikäisiä poikasia oli 194. Toukokuun kylmät säät, lumien sulaminen pohjoisesta vasta kuun lopulla sekä tulvivat suot aiheuttivat pesintöjen keskeytyksiä tai pesintää ei edes aloitettu.

Surkein tilanne tunturihaukalla

Vain avauskuvan merikotka on Suomessa arvioitu elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka vaarantuneiksi. Surkein tilanne on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellulla tunturihaukalla.

Tunturihaukan pesintätulos oli kuluvan kesän laskentojen perusteella keskimääräinen. Tarkastuksissa löydettiin 13 asuttua reviiriä ja 10 onnistunutta pesintää. Niissä oli 22 poikasta. Tunturihaukkojen pesintätulos riippuu vahvasti riekkojen määrästä, ja vuosien väliset vaihtelut ovat suuria.

Riekkoja oli nyt aiempia vuosia enemmän ja se kiritti pesintätulosta keskimääräiseksi.

Petolintujen pesinnät tarjoavat tietoa lajien suojelemiseksi

Lajisuojelussa on olennaisen tärkeää tietää, missä lajin yksilöitä on ja miten niillä menee. Siksi kartoitukset ovat olennaisen tärkeää työtä, Metsähallitus taustoittaa.

Maakotkien pesinnän seuranta on lisäksi osa porotalouden reviiriperusteista korvausjärjestelmää, ja Metsähallitus on tehnyt sitä vuodesta 1992 lähtien.

Palkatun henkilökunnan lisäksi pesiä tarkastavien vapaaehtoisten lintuharrastajien työpanos on olennaisen tärkeä laskennassa, sillä he tarkastivat suurimman osan poronhoitoalueen eteläpuolisista maakotkan ja muuttohaukan pesistä, rengastivat poikasia ja toimittivat lisätietoa pesintöjen onnistumisesta, Metsähallitus kiittelee.

Lähde: Metsähallitus Kuvituskuvat: Yathin S Krishnappa, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons ja NorthernLight at German Wikipedia, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

Lue myös: Metsähallitus: Kotkanpesistä on maksettu jo yli 10 000 euroa