Ilveksen poikkeusluvat tulevalle metsästyskaudelle ylittävät edellisen vuoden lupamäärän. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen ja ilveksen ihmisarkuuden ylläpitäminen. Ilveskanta-arvion perusteella ilveskanta kasvaa Suomessa. Havainto selittää myös kasvun lupamäärässä.

Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 307 ilveksen pyytämiseen. Lupia kohdennettiin Etelä- ja Pohjois-Savoon, Kainuuseen sekä Etelä-Hämeeseen, joiden alueella ilveskanta on suurin tai kanta-arvio on kasvanut voimakkaasti edelliseen kanta-arvioon verrattuna.

Ihmisten hyväksyvä asenne ilvestä kohtaan, kannanarviointijärjestelmän jatkuvuus ja ilveksen aiheuttamien vahinkojen pysyminen hallinnassa, osoittavat suomalaisen ilveskannan hoidon toimivuuden. Kannanhoidollinen metsästys mahdollistaa myös suomalaisen eräkulttuurin säilyttämisen.

Yli 2000 ilvestä

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta yli 200 yksilöllä.  Viime vuonna Suomessa oli noin 400 Ilvespentuetta.

Poronhoitoalueella ilveksen pyynti on ollut mahdollista 1.10. alkaen. Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidolliset poikkeusluvat poronhoitoalueelle yhteensä seitsemälle ilvekselle. Koko maan ilveskiintiöksi muodostuu siis 314 pyyntiluvan potti.

Lähde: Suomen riistakeskus Kuvituskuva: Louis Bafrance, CC BY 3.0, via Wikimedia Commons

Lue myös: Suden metsästys kerää kannatusta – kansalaisaloitteeseen 50 000 allekirjoitusta alle viikossa