Ilmanlaatu kohenee Suomessa, käy ilmi Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttilan tuoreesta väitöstyöstä. Syytkin ovat selvillä, sillä väitöstyön tiimoilta tehdyn tutkimustyön perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että kansainvälisesti käynnistetyillä ja kansallisesti toteutetuilla päästöjen rajoittamistoimilla on ollut  rooli ilmanlaadun parantamisessa Suomessa.

Väitöksessä on arvioitu ilmanlaadun kehitystä kokoamalla yhteen ilmanlaadun mittaustiedot yli 20 vuoden ajalta ja noin 400 mittausasemalta Suomessa.

Ilmanlaatu on monen tekijän summa

– Suurimmat onnistumiset on saatu niiden saasteiden kohdalla, joihin on kohdistunut pitkäaikaisia ja kunnianhimoisia kansainvälisiä päästöjenrajoitustoimia. Tällaisia saasteita ovat rikkidioksidi ja pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt, kuten PCB. Lisäksi paikallisen tason toimilla esimerkiksi katupölyn pitoisuudet on saatu Suomessa laskusuunnalle, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila kertoo.

Vaikka kohennusta on kirjattu tuntuvasti, on pulmapatteristo edelleen osin vanha ja tuttu. Katupöly on edelleen sitkeä ilmanlaatuhaitta, liikenteen typpidioksidipitoisuudet eivät ole vähentyneet odotetusti ja puun pienpolton sekä metsä- ja maastopalojen aiheuttamat haitatkin ovat väitöksen perusteella ennallaan. Otsonin huippupitoisuudet ovat sentään laskeneet selvästi.

Lähde: Ilmatieteenlaitos Kuvituskuvat: Antti Hentinen