Kuka muistaa, minkälaista oli kuhan vapakalastus 50 vuotta sitten, 1970-luvulla? He muistavat, jotka ovat silloin eläneet ja kalastusta harrastaneet.
Kuhaa pyydettiin lähinnä kesälämpimillä soutaen, yhtä tai muutamaa viehettä perässä hinaten.
Vuoden odotetuin päivä oli 1. heinäkuuta, jolloin päättyi kuhan kuukauden mittainen kuturauhoitus. Järvenselät ja meren aavat saattoivat olla silloin veneitä puuronaan.
Mutta kun syksy lähestyi ja vedet jäähtyivät, kuhan saanti muuttui vaikeaksi. Tuskinpa kovin moni edes yritti vakavissaan kuhastaa lokakuussa. Se vuodenaika oli verkkokalastajien heiniä.
Viikko 43
Mitä: Kuhaa
Mistä: Järviltä ja mereltä
Millä: Jigeillä + muilla syvännevieheillä
Muista: Kuhan alamitta on 42 cm, paikoin noudatetaan suurempaakin alammittaa.
Nykyään tilanne on aivan toinen. Kuhia pyydetään vapavälineillä ympäri vuoden.
Ei kiilusilmä ole käyttäytymistään muuttanut vuosikymmenten saatossa, mutta kalastusvälineet ja -tekniikat ovat kokeneet melkoisen mullistuksen.
1970-luvun kalastaja ei ollut kuullutkaan jigeistä, kaikuluotaimista, syvätakiloista tai monista muistakaan nykypäivän vapamiehelle itsestään selvistä asioista, joilla kuhia pystytään kaivamaan esille sieltä missä ne kylmällä vedellä lymyävät.
Syvältä.
Onko mitallinen vai ei? Se pitää aina tarkistaa ennen kuin kapulaa heilauttaa.
Jigillä hitaasti pohjan tuntumassa
Tähän aikaan vuodesta on ihan hyvä hetki lähteä kuhastamaan järvelle tai merelle.
Pitää vain enimmäkseen unohtaa se, mistä kaloja narrailtiin heinäkuun helteillä ja suunnata katseet syvänteisiin tai niiden reunoille, pohjan tuntumaan.
Vallan normaali kuhastussyvyys saattaa olla 10-15 metriä, varsinkin järvissä, joiden vesi on kohtuullisen kirkasta. Tumma- tai sameavetisissä olosuhteissa voi 6-10 metriä olla se syvyys, josta kaloja parhaiten löytyy.
Tai jos järvi on syvyyssuhteiltaan kauttaaltaan matala, saattaa muutama metrikin pään päälle riittää.
Jotta yt-neuvottelut kuhien kanssa tuottaisivat tulosta, pitää vieheiden olla sellaisia, joilla moisia syvyyksiä pystyy ronkkimaan tehokkaasti.
Jigit ovat syväpyyntiominaisuuksiensa vuoksi ylivoimaisesti suosituimpia vieheitä. 7-15-senttiset kala-, mato- tai toukkajigit monenlaisina variaatioina ovat kaikki kokeilemisen arvoisia.
Väreistä salakkaa, muikkua, kuoretta tms. luonnonruokaa lähentelevät ovat varmimpia valintoja, mutta ärsyjäkin kannattaa erityisesti sameissa vesissä testailla.
Oleellista on koukuttaa jigi sellaisella painopäällä, että hidas uittaminen pohjan lähellä onnistuu. Kuhat ovat jo liikkeiltään kankeita eivätkä välitä pikaruoasta.
Jos kesälämpimillä oli 15-grammainen pää sopiva, nyt kannattaa kokeilla kymmen- tai jopa seitsengrammaisella. Edellyttäen että tuuli-, virtaus- ja muut olosuhteet sen sallivat.
Myös jigipilkkiminen eli pystyjigaus on nyt tehokas menetelmä. Tässä lajissa kaikuluotaimesta on suurta hyötyä, kun kalojen etsiminen ja jigin tarkka tarjoilu tulevat mahdolliseksi.
Syksyllä kannattaa kuhavesille lähteä, mutta pukeutumisen pitää olla kunnossa.
Muitakin aseita
Jigit eivät kuitenkaan ole ainoita vieheitä, joita heittokalastajan kannattaa käyttää syvänteitä ronkkiessaan. Erässä 10-2020 esittelimme muun muassa räminävaaput, painolipat ja lusikat mahdollisina työkaluina (juttu avautuu tilaajatunnuksilla).
Yhteistä näillä kaikilla on jigimäisen tehokas uppoaminen syvyyksiin. Jotta viehe ei nousisi heti liian korkealle pohjasta – kuhat luuraavat yleensä hyvin lähellä sitä – pitää kelaamisessa käyttää pysäytyksiä aina muutaman kammenkierroksen välein. Näin tuntuma pohjaan säilyy.
Vallan mahdollisia pyyntivälineitä syyskuhalle ovat myös pilkit.
Reilun kokoinen tasapaino tai isohko pystypilkki kunnon kolmihaara värikoukulla varustettuna voivat olla tehokkaita lähitaistelutilanteessa.
Joskus kannattaa pilkki maustaa myös madolla, sillä ei kuhankaan suu tuohesta ole.
Omia kuhavesiäni Kangasalan Vesijärvellä. Viime päivinä kuhaa on tullut hyvin.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
