Susi on suurpedoista vuoden puhutuin, eikä kiinnostus rajoitu vain Suomeen. Naapurimaista Ruotsi ja Norja ovat mukana orastavassa yhteistyössä, jossa  Fennoskandian susikannan hoidosta vastaavat viranomaiset suunnittelevat rajat ylittävää yhteistyötä susien kannanhoitoon ja suojeluun liittyen, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tuoretta yhteistyötä pohjustavan kehysasiakirjan kantavana tavoitteena on tukea Fennoskandian susikantojen selviytymistä ja suotuisaa suojelutasoa pitkällä aikavälillä turvaamalla Skandinavian ja Suomen ja Venäjän Karjalan susikannan välinen yhteys.

Yhteistyö tiivistyy

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kehysasiakirjan valmistuminen voidaan nähdä Suomen, Ruotsin ja Norjan ratkaisuna luoda valtioiden rajat ylittävä näkökulma kannanhoitoon kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti, eli sen perusteella voidana päätellä, että kaikki kolme maata ovat valmiita työskentelemään yhdessä kattavasti. Tiivistyvä yhteistyö voidaan nähdä jatkumona, sillä täysin uudesta asiasta ei kyse ole.

Lisäksi maat ovat samaa mieltä siitä, että kannanseurantamenetelmien yhtenäistäminen ja tiedon, hoitotoimenpiteiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on olennaista yhteisten kannanhoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

– Voimme varmasti oppia toisiltamme niin susikannan seurantaan kuin kannanhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tämä vie myös eteenpäin Suomen susikannan hoitosuunnitelman toteuttamista, missä yhteistyö on yhtenä toimenpiteenä, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Susi tutuksi dna:n avulla

Suomelle yhteistyö on tärkeää erityisesti Suomen susikannan DNA-pohjaisen seurannan näkökulmasta.

Luonnonvarakeskus on maa- ja metsätalousministeriön mukaan hankkimassa uutta laitteistoa susikantojen seurantaan. Hankinnan kohteena oleva laite perustuu SNP-tekniikkaan, joka tekee DNA-analyysien suorittamisesta nykyistä nopeampaa. Vastaava laitteisto on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa.

Tiedonvaihto ja yhteistyö Ruotsin ja Norjan tutkijoiden kanssa mahdollistavat laitteen tehokkaan käyttöönoton ja DNA-metodiikan kehittämisen.

Laite mahdollistaa myös sen, että muutaman vuoden kuluessa Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on käytössä samanlainen DNA-metodi.

Tällöin voidaan muun muassa tunnistaa nopeasti, mistä populaatiosta maiden rajojen yli liikkuvat sudet ovat syntyisin.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Kuva: WwwFrank, CC BY-SA 4.0

Lue myös:
Epäilyttääkö susien määrä? Raportti selvittää laskentatavat
Keräys alkaa! Susia arvioidaan ulostenäytteiden avulla
Suden metsästys kerää kannatusta – kansalaisaloitteeseen 50 000 allekirjoitusta alle viikossa