Perhokalastajakonkari elää hetkessä, ”lukee luontoa” ja valitsee rasiasta mielestään olosuhteisiin ja tilanteeseen sopivan perhon, jäljitelmän tai ärsytysperhon. Elämä ja kokemukset opettavat.

Lapsuudenkotini lähellä oli koskia, joiden rannoilla leikittiin, uitettiin laivoja ja pompittiin kivillä. Lapsuuden leikit koskien äärellä kauhistuttavat, mutta ehkä myös opettivat.

Naapurissa kasvatettiin 1960-luvulla sateenkaarirautuja, nykyisiä kirjolohia, joiden eloa usein seurattiin ja joita ruokittiin.

Niille heitettiin kalanrehun lisäksi ohimennen kaikenlaisia hyönteisiä murkuista ja paarmoista koppakuoriaisiin. Jopa kurarunnien rumat ja pelottavat örkkiötökät kelpasivat.

Myöhemmin selvisi, että nuo rumilukset olivat sudenkorennon toukkia.

kirjolohi_perho

Hentosudenkorentojen toukkajäljitelmät ovat tehoperhoja erityisesti istutusjärvien kirjolohille.

Isot ja rumat nymfit kelpaavat

Lapsuuden havainnot vakuuttivat, että myös isot ja rumat sudenkorentonymfit kelpaavat kaloille.

Yksi parhaista oli noin kolmisenttinen ruskea tai oliivi damsel, hentosudenkorentojen toukkajäljitelmä. Aika on karsinut kalastusmallista turhat krumeluurit pois. Perho on pelkistynyt eloisaksi ja nopeasti sidottavaksi.

Pertti Kanervan artikkeli Damsel Nymfin sitomisesta julkaistiin Erän numerossa 11/2020 (juttu avautuu tilaajatunnuksilla)