Ilmassa alkaa olla talven tuntua. Lapissa on jo saatu lunta ja pakkasta, ja yölämpötilat Etelä-Suomessakin alkavat pyöriä nollan tietämillä tai vähän pakkasen puolella. Käsillä on pian kalastajan kannalta se kaikkein ikävin aika vuodesta, syksyinen kelirikko.
Viikko 42
Mitä: Ahventa ja haukea
Mistä: Järvivesistä
Millä: Jigeillä
Muista: Jos liikut metsäjärvillä, etenkin viikonloppuisin kannatta nyt pukea oranssia päälle. Käynnissä oleva metsästyskausi on kiivaimmillaan, joten rantakaislikoissa liikkuvan kalastajan kannattaa tehdä itsestään kauas näkyvä.
Kipakan pakkasyön aikana järvelle ehtii muodostua ohut jääpeite, joka estää avovesikalastuksen. Venettä ei saa enää vesille, eikä rannalta löydy heittopaikkoja.
Yöllä muodostunut jää sulaa jonkin verran päivän aikana, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Rannoilla on koko ajan kansi päällä, mutta se niin ohut, että se ei kestä ihmisen, tai edes pilkkijän tai retkiluistelijan painoa.
Tätä yöaikaista jäätymistä ja pientä sulamista päiväsaikaan saattaa kestää jopa viikkokausia. Kun kosketkin ovat kiinni marraskuun loppuun saakka, kalastusmahdollisuudet alkavat olla nyt hyvin vähissä.
Etelä-Suomessa ei kuitenkaan olla aivan vielä pahimman kelirikon ajassa, joten viimeiset avovedet kannattaa nyt hyödyntää.
Tällä hetkellä hauskaa, ja hyvässä lykyssä oikein tuloksellista kalastamista on hidas jigailu pienten järvien rantamatalissa vesissä. Parasta kalastusaikaa on päivän valoisin jakso noin klo 9–15 välillä.
Mikado Fishunter -kalajigi 5-senttisenä ja hitaasti rantojen tuntumassa uiteltuna on nyt ahventen mieleen.
Eloisa jigihäntä, kevyt jigipää
Olemme jo moneen kertaan todenneet, että mikrojigailu on erittäin tehokas kalastustapa. Siinä vieheen ei tarvitse antaa vajota edes pohjaan saakka.
Riittää, että pientä jigiä uitellaan eloisasti pinnan tuntumassa pompotellen, silloin tällöin pienillä nykäyksillä tai lyhyillä pysähdyksillä höystettynä. Kesän lämmössä ja matalissa vesissä kalat kyllä iskevät houkutukseen kiinni.
Syksyn kylmissä vesissä peto ei enää välttämättä vaivaudu kaikkein pienimpien kirppujen perään. Mitätön saalis antaisi niin vähän energiaa suhteessa sen pyyntiin kuluvaan voimainponnistukseen, että pikkuruisen herkkupalan nappaaminen ei kannata.
Peto olla möllöttää paikallaan, ja antaa ohi uivan mikrovieheen mennä menojaan.
Mutta entäpä, jos saaliin kokoa kasvatetaan?
Otetaan 5–15-senttinen jigi, jossa on oikein eloisa ja jo hitaassakin uitossa hyvin herkästi heilumaan lähtevällä pyrstö. Koukutetaan se kevyellä, vain noin 1–3 gramman jigipäällä.
Oikean painoisen jigipään löytäminen vaatii kokeilua. Tavoitteena on yhdistelmä, jossa jigiä voi uittaa 1–2 metrin vedessä hitaasti ilman, että se painuisi heti pohjaan.
Uittotyylin ei nyt siis tarvitse olla se perinteinen pumppaava ja pohjia nuoleva jigaus, vaan hyviin tuloksiin voi päästä lähes suoralla kelauksella, kunhan vauhti on sopivan verkkainen.
Pieni pysäytys silloin tällöin, ja ehkä satunnainen nykäisy sivusuuntaakin parantaa pyyntitehoa. Tärkeintä on, että jigin häntä keinahtelee mahdollisimman elävästi jo hitaassakin kelausnopeudessa.
Jos jigipäiden kokeileminen ja sopivan painotuksen etsiminen ei kiinnosta, tähän tarkoitukseen löytyy toki valmiitakin tuotteita, eli syvyytensä säilyttävät suspending-jigit. Niitä saa kuitenkin lähinnä hauelle tarkoitetuissa kokoluokissa.
Mikäli mielii saada ahventa, sopiva jigihännän koko on todennäköisimmin noin 5–7 senttiä.
Jigihännälle vain pari senttiä lisää pituutta, ja johan hauet kiinnostuvat. Tätä 7-senttistä jigiä heiteltiin umpikelakalustolla.
Toimii jopa umpikelalla
Kevyesti painotetun jigin saa lentämään kauas herkällä vavalla ja ohuella kuitusiimalla.
Heittopituus ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaiseva tekijä. Tämän huomasimme, kun teimme koekalastusreissun noin 30 hehtaarin metsäjärvelle, jolla vertailimme rinnakkain kahta kalustoa.
Herkkätoiminen 6-jalkainen UL-vapa oli varustettu 0,08 millimetrin kuitusiimalla. Jiginä oli 5-senttinen Mikado Fishunter -kalajigi, jossa oli 1-grammainen jigipää.
Toisessa setissä oli umpikela, jäykähkö 6-jalkainen vapa ja 0,25-millinen monofiilisiima. Jiginä oli 7-senttinen Mikado Fishunter -kalajigi, ja jigipäällä oli painoa 3 grammaa.
Kevyellä haspelikalustolla neppailtu viiden sentin jigi lensi hienosti muutaman kymmenen metrin päähän, ja verkalleen uitetulla kumilötköllä tuli päivän aikana kiva nippu 50–100 gamman ahvenia. Bonuksena saatiin muutama puolikiloinen hauki.
Raskaampi umpparikalusto linkosi jigin hädin tuskin kymmenen metrin päähän. Parilla ekalla heitolla näin lyhyet kaaret hiukan naurattivat. Noinkohan tämä kalusto toimisi lainkaan? Vain vähän myöhemmin alkoi kuitenkin jytistä.
Umpparikalustolla saatiin hämmentävän hyvin haukia. Ne iskivät vain joidenkin metrien päässä rannasta. Tärppejä ja karkuutuksia tuli paljon.
Rantaan saakka umpparilla päätyi lopulta neljä luupäätä, joiden paino oli noin kilon paikkeilla.
Rantamatalien koluaminen jigien kanssa ei ole vapakalustosta kiinni. Jopa viikolla 32 esittelemämme onkivapajigailu saattaisi toimia edelleen ihan hyvin.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
