Lokakuu on hyvässä vauhdissa ja moni jo miettii kesäkalastusvälineidensä siirtämistä talviteloille. Siinä ei kuitenkaan kannata kiirehtiä, sillä avovesikausi saattaa jatkua vielä kuukausia, kuten viime viikkojen lämpimät ovat vähän enteilleet.
Myöskään kalojen ottihalujen vuoksi ei kalastusta tarvitse lopettaa. Päinvastoin, monet pitävät syksyä vuodenkierron parhaimpana kalastusaikana.
Viikko 41
Mitä: Meritaimenta
Mistä: Rannikolta
Millä: Kevennetyillä lusikoilla, pitkäheittovaapuilla, lipoilla
Muista: Riittävä vaatetus, pelastautumisvälineet ja erityinen varovaisuus matalikkojen tuntumassa veneiltäessä.
Meritaimenjahtiin rannikolle
Mitä kylmemmäksi vesi muuttuu ja mitä myöhemmäksi kausi etenee, sitä sisempää saaristoa taimenia tavoittaa.
Vielä tähän aikaan vuodesta on viisainta keskittää etsinnät ulompien saarten, luotojen ja matalikkojen tuntumaan. Sinne, missä pohja rikkoo välillä pinnan, missä aallot vettä kuohuttavat, rakkolevä rehottaa ja ranta polveilee luoden niemen kärkiä, poukamia, kareja ynnä muuta vaihtelevuutta maisemaan.
Taimen voi kytätä saalista jopa alle metrin vedessä ja aivan rantaviivan tuntumassa, mutta yhtä lailla sen voi löytää matalikolta kaukaakin lähimmästä rannasta. Yhteinen nimittäjä esiintymispaikoille on matala tai matalahko vesi, joka tosin sekään ei aina pidä paikkaansa.
Koska taimenpitoisuudet ovat rannikollamme paljon pienempiä kuin useimpien muiden petokalojen, ottipaikan etsiminen vaatii sitkeyttä. Kun sellainen löytyy, kannattaa kohde tallentaa muistiin, sillä se saattaa toimia toistekin.
Tällaisella kelillä on mukava olla vesillä, mutta kalastuksellisesti pinnan rikkova tuuli toimii paremmin.
Kevennettyjä lusikoita ja pitkäheittovaappuja
Koska taimenen heittokalastus tapahtuu yleensä matalikoilla, on tarkoitukseen kehitetty omanlaisiaan vieheitä.
Tunnetuimpia ovat kevennetyt lusikat kantaisänään Erkki Virolaisen vuonna 1985 kehittämä EV Trutta. Kevennettyjen etuna on hidas vajoaminen, mikä auttaa pohjatärpeiltä välttymiseltä matalissa olosuhteissa. Toki myös ilmeikäs uinti kuuluu kalastavuuteen oleellisesti.
EV Trutan ajoista uusia mertsariviehesovelluksia on tullut markkinoille kasapäin niin suurten viehevalmistajien kuin pikkupajojen toimesta. Yhteistä niille on solakka, jopa kynämäinen muoto ja pitkäheittoisuus. Kipakkaan vastatuuleenkin pitäisi viehe saada lentämään.
Lusikat eivät toki ole ainoita viehevaihtoehtoja, joilla taimenen voi höynäyttää. Aivan hyvin kala saattaa kelpuuttaa lipan tai vaapun. Viimemainituista erityisen suosittuja ovat niin sanotut pitkäheittovaaput, silakan malliset puikulat, joiden sisälle on rakennettu liikkuva kuulasysteemi lentoradan vakauttamiseksi.
Kevyehköllä vapakalustolla
Kooltaan meritaimenet ovat useimmiten kilon parin luokkaa, valitettavan harvoin yli viisikiloisia, joten kohtuullisen köykäisellä vapakalustolla pärjää.
Vavan pituudeksi noin kahdeksan jalkaa ja viehepainosuositukseksi 5-25 grammaa on sopiva. Kelana pätee haspeli kooltaan 2000, ja siimana pelittää laadukas 0,15-0,20-millinen kuitu.
Ohut kuitusiima antaa heittoihin pituutta, jota usein tarvitaan kohteen saavuttamisessa. Silti vetolujuutta on noinkin ohuessa jopa yli kymmenen kiloa. Siiman ja viehelukon väliin kannattaa vielä asentaa metrin pätkä ”näkymätöntä” fluorihiilitapsia, paksuus vaikkapa 0,35-0,40 mm.
Meritaimen on upea saalis, mutta vain rasvaeväleikatun yli 50-senttisen saa ottaa.
Muista tarkistaa rasvaevä
Meritaimenta kalastettaessa pitää muistaa, että kysymyksessä on erittäin uhanalainen kala ja että kaikki luonnon lisääntymisestä peräisin olevat yksilöt pitää koosta ja kunnosta riippumatta laskea ehdottomasti takaisin.
Nykyään kaikilta istutettavilta meritaimenilta leikataan pyrstön tyvellä oleva rasvaevä pois, joten istukkaan ja luomutaimenen tunnistaa helposti. Rasvaeväleikatun voi ottaa ruoaksi, jos sen pituus ylittää 50 senttiä.
Sen sijaan rasvaevällisen meritaimenen tappamisesta rapsahtaa 3260 euron korvausvaatimus valtiolta, jos kiinni jää.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
