Riistaonnettomuudet ovat määrällisesti nousevalla kasvukäyrällä Suomessa. Tilanne on ollut sama viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä onkin tasaantunut. Yhä useammin törmäys tapahtuu peuran tai kauriin kanssa.

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista pitää hirvikantaa liian suurena. 46 prosenttia suomalaisista on samaa mieltä valkohäntäpeurakannasta.

Suomen teillä sattui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kaikkiaan noin 13 400 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden jälkeen kannan kasvun arvioitiin viimein pysähtyneen noin 109 000 peuraan. Samaan aikaan hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime talven noin 87 000 hirveen.

Tilastokeskuksen mukaan yli puolet riistaonnettomuuksista tapahtui vuonna 2019 kolmen maakunnan eli Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella.

Riistaan keskittyvä tilastointi ei kata poro-onnettomuuksia, joita sattuu pohjoisessa Suomessa, mutta suuntaa antavia pohdintoja voi niistäkin tehdä sen perusteella, että Liikennevakuutuskeskus korvasi viime vuonna vajaat 4 200 porovahinkoa.

Tilastoja tutkiessa on syytä muistaa, että onnettomuuksien pitkän ajan seurannassa ja vertailukelpoisuudessa on puutteita, ja esimerkiksi osa peurakolareista ei ole päätynyt tilastoihin.

Riistaonnettomuudet hirvieläinten kanssa

Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa, mutta tilanne näyttäytyy eri tavalla eri puolilla maata. Siinä missä Pohjois-Suomessa tielle saattaa tulla poro, maan länsi- ja eteläosissa on syytä varoa etenkin peuroja ja kauriita. Hirvionnettomuuksia sattuu laajemmin ympäri maan.

Tilastokeskuksen kokoamien ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa loukkaantui viime vuonna Suomessa 119 ja peuraonnettomuuksissa 38 henkilöä. Hirvionnettomuuksissa menehtyi kolme ihmistä.

Törmäyksessä kookas hirvi lentää usein auton päälle, kun taas pienempi eläin jää sen alle.

Kuva: Jerzy Strzelecki / CC BY-SA

Riistaonnettomuudet laskuun metsästämällä?

Suomen riistakeskus myönsi tälle metsästyskaudelle 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Ennätyksellisen suurella lupamäärällä pyritään pienentämään peurakantaa etenkin sen tiheimmillä esiintymisalueilla.

Hirvenmetsästykseen myönnettiin 47 691 pyyntilupaa, missä oli laskua noin viisi prosenttia viime vuodesta. Yhdellä luvalla saa yleensä ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Kestävän kannanhoidon tavoitteena on liikenneturvallisuuden lisäksi vähentää metsävahinkoja ja samalla taata lajin elinvoimaisuus. Lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja osaltaan myös sairaudet.

Metsästyksen lisäksi muita keinoja kolarien vähentämiseksi ovat muun muassa riista-aidat, riistanauhan käyttö ja tienpenkkojen raivaus näkyvyyden parantamiseksi.

– Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Lähteet: LähiTapiola, Suomen riistakeskus, Tilastokeskus, Traficom Kuvat: Jerzy Strzelecki / CC BY-SA