UV-säteily oli kuluneen kesän aikana voimakasta Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan eteläisessä Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksilukema 6 saavutettiin peräti 18 päivänä.  Määrä on kaksinkertainen keskimääräiseen kesään verrattuna. Viime vuonna vastaavien päivien määrä oli 10.

Ilmatieteenlaitoksen kertoo, että sen tilastoiman mittaushistorian ennätysvuosi oli 2011, jolloin UV-indeksilukemaan 6 päästiin kaikkiaan 19 päivänä.

Viime kesäkuussa voimakkaan UV-säteilyn päiviä saatiin kokea 3–5 päivän jaksoissa, jotka ajoittuivat kesäkuun toiselle viikolle, juhannusviikonlopulle sekä kuun viimeiselle viikolle.

– Kesäkuun aikana kertynyt haitallisen UV-säteilyn kokonaisannos nousi näiden jaksojen ansiosta ennätyslukemaan, reilun viidenneksen keskimääräistä suuremmaksi, sanoo tutkija Anu Heikkilä Ilmatieteen laitokselta.

Koko kesäkauden eli kesä-elokuun annoskertymä oli Etelä-Suomessa reilut 10 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin.

UV-säteily ennätystasolla Pohjois-Suomessa

Myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän mittausasemalla mitattiin kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun lähes joka päivä keskimääräistä korkeampia UV-indeksejä.

– Päiviä, jolloin suojautumisraja eli UV-indeksi 3 ylittyi, on ollut tänä vuonna ennätykselliset 113. Keskimäärin suojautumisraja ylittyy pohjoisessa 81 päivänä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.

Sodankylässä korkein UV-indeksi 5 saavutettiin kesällä 22 päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan seitsemänä päivänä.

Kesäkuun 10. päivän jälkeen alkanut kahden viikon lähes pilvetön ajanjakso nosti kesäkuun kokonaisannosta neljänneksen tavanomaista suuremmaksi, mikä on vuonna 1990 alkaneen mittausaikasarjan suurin UV-säteilyn kuukausikertymä.

Koko kesän yhteenlaskettu UV-kertymä oli Pohjois-Suomessa noin 10 prosenttia tavanomaista korkeampi.

UV-säteily

Säteily on voimakkainta kirkkaalla kelillä

Voimakkaan UV-säteilyn päivät ajoittuvat Suomen leveysasteilla kesäkuukausien pilvettömiin päiviin. Silloin auringon päivittäinen lakipiste taivaalla on korkeimmillaan ja auringonsäteiden matka ilmakehän läpi maan pinnalle lyhimmillään. Pilvettömyys  tarkoittaa myös sitä, että UV-säteilyn vaimenemista ilmakehässä ei tapahdu merkittävästi.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrään vaikuttavat pilvisyyden ja auringon korkeuskulman lisäksi muun muassa ilmakehän kokonaisotsonimäärä, maanpinnan heijastavuus sekä ilmakehän aerosolit.

Kesäisin aurinkoiset ja pilvettömät päivät liittyvät usein korkeapainetilanteisiin, jolloin ilmakehän kokonaisotsonimäärät ovat hieman tavanomaista alhaisempia.

Liialliselle UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa ihon palamista ja vanhenemista sekä ihosyöpien riskin kasvua. Ihon lisäksi silmät ovat herkät säteilylle.

Lähde: Ilmatieteenlaitos, Kuvituskuvat: Erän arkisto/Antti Hentinen ja Marko Korhonen

Lue myös: Eräterveys: Voiko kalan syömisestä olla haittaa?

UV-säteily ei ole vakio – määrä vaihtelee

Yli 11:n UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta säteilytehoa, jota saadaan vuoristossa tai päiväntasaajan seudulla. Korkein tunnettu UV-indeksin arvo 20 on mitattu Andeilla Chilessä. Ohessa muutamia tyypillisiä UV-indeksin korkeimpia arvoja eri puolilla maailmaa.

  • Sodankylä kesällä 4-5

  • Helsinki kesällä  5-6

  • Las Palmas joulukuussa 3-4

  • Las Palmas maaliskuussa 6-7

  • Manner-Kreikka kesällä 9-10

  • Davos (vuoristossa) kesä-heinäkuussa 10-12

  • Sri Lanka, Keski-Afrikka, Pohjois-Australia yli 12

Lähde: llmatieteenlaitos