Syöttirokotteiden lentolevitys on käynnissä syyskuun ajan. Erityisesti syöttejä kohdennetaan kaakkoisrajalle, Ruokavirasto kertoo.

Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen. Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta. Kokemusta on kerätty jo vuosikymmenien ajan eri puolilta maailmaa.

Ruokaviraston mukaan rokotteet levitetään nyt noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista aina Virolahdelle saakka. Toinen vyöhyke on pienempi, joka ulottuu noin 20 kilometrin levyisenä etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle.

Lentolevityksen kokonaispinta-alaksi kerrotaan noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7–21 välillä noin viiden viikon aikana ja levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Rokotesyötti pudotetaan maastoon

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, lentolinjojen väli on kilometri. Niitä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin.

Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon. Oheisesta kuvasta näkee, minkälainen syötti on ja miltä rokoteainepakkaus sen sisällä näyttää.

Syöttirokote ja sen sisältö. Kuva: Evira/Tiina Nokireki

Syöttirokotteet ovat siis noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Jos löydät, älä koske

Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei tule koskea. Varsinaista vaaraa ei ole, mutta pienpedoille ei  ihmisen hajulla höystetty syöttirokote maistu. Jos pedot jättävät syötit syömättä, on varmaa että rokottaminen epäonnistuu.

Poikkeuksen tekevät asutuksen lähelle pudonneet rokotteet. Ruokaviraston mukaan ne olisi kuitenkin hyvä siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin. Rokotteita siirrettäessä tulee käyttää suojakäsineitä.

Jos rokotteeseen ei koske, ei siitä ole haittaa. Mikäli vahinko kuitenkin tapahtuu ja rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan, Ruokavirasto neuvoo.

Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen jatko-ohjeita saadakseen.

Koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta.

Rokotusalueen antimista, kuten sienistä ja marjoista voi nauttia normaaliin tapaan.

Syöttirokote ja tulosten seuranta

Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä.

Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja olisi tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Näistä eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä.

Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä.

Lähteet: Suomen Riistakeskus ja Ruokavirasto Artikkelin avauskuva: Karlakas / CC BY-SA

Lue myös: Jänisrutto runsastuu loppukesällä – suojaudu verta imeviltä hyönteisiltä