Revontulisesonki alkaa varhain, mutta vasta pimenevät syysyöt sytyttävät ne näkyviin taivaalle.

Ilmatieteenlaitos kertoo, että kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin Maan asento aurinkotuulessa on otollisimmillaan sille, että aurinkotuulen energiaa siirtyy tehokkaasti Maan magneettikehään.

Tämä tarkoittaa siis pelkkää hyvää revontulien kannalta, kunhan katseluolosuhteet ovat kohdallaan. Ilmatieteenlaitos tarjoaa vastauksen kymmeneen revontulibongaria askarruttavaan kysymykseen:

1. Milloin revontulikausi alkaa?

Alkukauden ja kevään viime metrien yöt ovat Lapissa liian valoisia, mutta eteläisen Suomen taivas on jo sen verran pimeä, että revontulia voidaan havaita. Alkusyksyn voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikaan revontulia havaitaan siksi erityisesti Etelä-Suomen taivaalla.

2. Onko revontulia nähdäkseen lähdettävä Lappiin?

Helsingissä revontulia esiintyy Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan noin kerran kuukaudessa pimeinä vuodenaikoina, mutta taivaalle tähyilevä kannalta valosaaste on melkoinen ongelma. Siitä syystä tavallisesti kaupungin valot estävät revontulien havaitsemisen. Olosuhteet paranevat pohjoista kohti siirryttäessä.

Kuva: Kristian Pikner / CC BY-SA

3. Mihin aikaan revontulet näyttäytyvät?

Tarkkaa aikaa on turha esittää, pimeällä revontulet näkyvät, mutta nyrkkisääntönä voi pitää, että parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Täysin varmaksi tätä aikaikkunaa ei kuitenkaan voi luvata.

4. Mistä revontulien nimi tulee?

Revontulien tieteellinen nimi on Aurora Borealis eli  suomennettuna Pohjoinen Aamurusko. Varhaisimmat lähteet nimelle on ajoitettu 1600-luvulle. Eteläisellä pallonpuoliskolla revontulet ovat Aurora Australis, etelän aamurusko.

Suomenkielinen nimi revontuli juontaa juurensa mitä todennäköisimmin mytologian puolelle. Vanhan uskomuksen mukaan taivaalla loikkiva tulikettu huiskii hännällään tuntureita ja sytyttää mennessään kipunoita.

5. Onko revontulilla eroja keskenään?

Ilmatieteenlaitos kertoo, että revontulimuotoja erotetaan muutamia päätyyppejä. Perusmuoto on kaukaisesti sateenkaarta muistuttava itä-länsisuuntainen kaari pohjoisella taivaalla. Tyypillisiä värejä ovat vihertävän kellertävä ja violetti.

Revontulikorona nähdään silloin kun revontulimuodot näyttäytyvät suoraan yläpuolella. Silloin revontulien alhaalta ylöspäin suuntautuvat nauhamaiset rakenteet näyttävät ikäänkuin supistuvan yhteen taivaannavassa.

Ilmiö ei ole todellinen, vaan vaikutelma johtuu perspektiivistä, Ilmatieteenlaitos vakuuttaa.

6. Voiko revontulet kuulla?

Moni väittää kuulleensa, mutta tieteellinen näyttö ei puolla kokemusta ainakaan toistaiseksi.

Mahdolliset äänet eivät voi olla peräisin yläilmakehästä samalta alueelta missä revontulivalo syntyy, mutta ne voisivat mahdollisesti olla sähkökenttien aiheuttamia purkausääniä maanpinnan läheisyydessä. Tai ne voisivat olla mielikuvituksen tuotetta, eli näköhavainnolle kuviteltuja äänihavaintoja.

Revontulien mahdollisia ääniä on myös mitattu virallisemmin. Tiedossa on muun muassa mittausyrityksiä Aalto-yliopiston Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion laitteilla. Varmoja tuloksia ei kuitenkaan ole saatu.

7. Onko revontulista haittaa tai vaaraa?

Revontulista ei suoranaisesti ole ihmisille sen paremmin haittaa kuin hyötyäkään, Ilmatieteenlaitos vakuuttaa. Eli luonnon tarjoamasta valoshowsta voi nauttia huoleti.

Revontuliin liittyvät nopeat magneettikentän muutokset synnyttävät kuitenkin sähkövirtoja laajoihin maanpäällisiin johdinverkkoihin, kuten sähköjohtoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin.

Sähköverkoissa nämä häiriövirrat voivat pahimmillaan aiheuttaa laajoja sähkökatkoja tai vaurioittaa muuntajia, mutta näihin vaikutuksiin tarvitaan melkoisia avaruusmyrskyjä. Normaalilla revontulien loimotuksella ei ole havaittu olevan yhteyttä mittaviin ongelmiin.

Maatakiertävät satelliitit saattavat kuitenkin saada siipeensä revontulista. Myös lentorata saattaa muuttua, ja aiheuttaa satelliitin ennenaikaisen tuhoutumisen.

8. Mistä voi ennakoida revontulien näkymisen?

Nykyteknolgia antaa melkoisen edun revontulien bongaamisesta kiinnostuneelle. Revontulten näkymisen todennäköisyyttä Suomessa voi seurata Ilmatieteenlaitoksen Revontulet ja avaruussää -sivulta. Myös Alaskan yliopiston ennustepalvelua on kehuttu.

9. Missä revontulia kannattaa katsella?

Revontulien valo on varsin hento kaikkein aktiivisimpia purkauksia lukuunottamatta. Revontulet näkee paljain silmin, mutta kameran avulla selvää saa hennommistakin valoilmiöistä. Parhaiten revontulet näkee kun seisoo kirkkaan ja pimeän taivaan alla ja katsoo kohti pohjoista. Revontulia saattaa näkyä aivan horisontissa tai merkittävästi korkeammalla yötaivaalla.

10. Voiko revontulien näkemismahdollisuutta kohentaa itse?

Ihmissilmän hämäränäkö ei ole yleisestiottaen kovinkaan hyvä, joten revontulista kiinnostuneen tulisi malttaa mielensä ja pysyä pimeässä ainakin puolisen tuntia, että silmä ehtii tottua heikkoon valoon.

Jalustalle asennettu digikamera auttaa myös revontulien havaitsemisessa. Hyvällä kameralla voi poimia myös hennoimpia kajoja, mutta on hyvä muistaa, että kameran takakannen tuijottelu on pois taivaan havainnoimisesta.

Lähde: Ilmatieteenlaitos Avauskuva: Martincco / CC BY-SA (Kuvaa rajattu ja värikorjattu), artikkelin kuvituskuva Kristian Pikner / CC BY-SA

Lue myös: Timelapse: Revontulia Saimaalla