Ruokasienet Suomen luonnossa on päivitetty sienikirja, jonka kanssa aloittelevakin sienestäjä uskaltautuu sieniretkelle.

Kirjaa selailemalla käy pian ilmi, että kiinnostavaa luettavaa löytyy myös kokeneemmallekin sienestäjälle.

Kirja esittelee kaikkiaan noin 170 sienilajia, joten joukkoon mahtuu taatusti myös uusia tuttavuuksia.

Ruokasienet Suomen luonnossa – niitähän riittää

Ajantasainen tieto on sieniretkillä valttia sillä vuosien saatossa tuttujenkin sienten käyttösuositukset ovat muuttuneet. Pelkän tottumuksen tai perimätiedon varassa ei välttämättä pitkälle pötkitä sienimesällä, olipa sitten kiikarissa korvasieni tai mustarousku.

Lisää päänvaivaa saattavat aiheuttaa näköislajit. Kuten nimestä voi arvata, on kyseessä herkulliselta sieneltä näyttävä lajitoveri, joka ei suinkaan maistu samalta. Pahimmassa tapauksessa erehdys saattaa johtaa myrkkysienen poimimiseen ja popsimiseen.

Selkeiden tunnistuskuvien ohella opas kannustaa kiinnittämään huomiota kasvupaikkaan ja useampaan tekstissä kuvailtuun tuntomerkkiin.  Sienien tunnistus on monipuolista puuhaa. Myös haistamisesta on apua. Poikkeuksen tekee lähinnä maistaminen, joka sekin toki kuuluu sienestäjän tunnistuskeinovalikoimaan.

Maistamista Ruokasienet Suomen luonnossa -kirjan kirjoittajat Tea von Bonsdorff ja Lasse Kosonen suosittelevat soveltamaan lähinnä haperoiden ja rouskujen kohdalla. Eikä silloinkaan toimita kuin nälkäisenä nakkikioskilla, pikemminkin päinvastoin, eli vähän kuin viinejä maisteteltaessa: suuhun jätetään vain maku, muu sylkäistään pois.

Makupaletin toimiessa miedon ja käyttökelpoisen erottanee polttavasta ja kelvottomasta taatusti. Ja jos epäilyttää, kannattaa kyseinen sieni jättää suosiolla poimimatta. Paras tapa välttää sienimyrkytys on nimittäin poimia vain niitä sieniä, jotka tunnistaa varmasti.

Tilastojen perusteella kokenutkin sienestäjä voi joskus erehtyä. Vakavissa myrkytyksissä kyse on kuitenkin aina sienen syömisestä. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita.

Hiipivä myrkytys on mahdollinen

Pihapiiristä löytyvän sienen maistelusta ei useimmiten ole haittaa edes pienille lapsille, mutta erittäin myrkylliset metsäsienet voivat olla heille vaaraksi jo pienenä määränä.

Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee vajaasta tunnista vuorokauteen. Yleisimpiä alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ripuli. Hermostoon vaikuttavat myrkylliset sienet voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, sekavuutta ja harhoja sekä vakavissa tapauksissa jopa tajuttomuutta.

Alkuoireet voivat kuitenkin olla myös varsin huomaamattomia. Esimerkiksi suippumyrkkyseitikin aiheuttamat oireet ilmaantuvat jopa vasta kahden viikon kuluttua syömisestä.

Vaikka sienitietoa on tarjolla kattavasti, on maksavaurion vuoksi hoidossa kuitenkin vuosittain sienestäjiä. Sienen aiheuttama äkillinen munuaisvaurio voi johtaa dialyysihoidon tarpeeseen, mutta vain reilulle kymmenesosalle jää akuuttivaiheen jälkeen krooninen munuaisten vajaatoiminta.

Solumyrkkyä sisältävien sienten myrkytyksissä maksan, munuaisten ja veren soluja tuhoutuu, mikä voi johtaa kyseisten elinten pysyvään vaurioon, ja hoitamattomana kuolemaan.

Suomessa tavallisin maksavaurion aiheuttava sieni on valkokärpässieni. Muita erityisen myrkyllisiä sieniä ovat muun muassa suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Korvasieni on raakana myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä syötävä.

Kaupungissakin voi sienestää

Sieniharrastajan kannalta lajivalinta tarjoaa lähes loputtomasti mahdollisuuksia, sillä pelkästään suursienilajeja kerrotaan olevan tuhansia, joten opeteltava ei lopu kesken. Eikä niin käy edes syötäväksi kelpaavia vaihtoehtoja opetellessa.

Yhden sienikirjan sivuille mahtuu yleensä noin prosentti, korkeintaan kaksi, Suomessa tavattavista sienistä.

Sieniretkellä maastossa mukana kulkeneen sienikirjan tekijäkaksikon toinen osapuoli, sienivalokuvaaja ja -tutkija Lasse Kosonen tunnetaan varsinkin uusien lajien metsästäjänä.

Ruokasienet Suomen luonnossa

Lasse Kosonen ja kehnäkärpässieni, joka on myrkytön ja renkaaton kärpässieni. Kuva: Anton Reenpää.

Laaja henkilöartikkeli city-sienestäjäksikin itseään kutsuvasta Kososesta löytyy tuoreen Erän numerosta 9/2020.

Kosonen tunnustautuu haastattelussa ohittavansa kanttarellit ja suppilovahverot metsässä. Muun muassa sikurirousku ja korvasieni sen sijaan saavat kehuja.

Sienitutkijan kannalta kaupungin puistoaluekin voi olla kiinnostava sienestyskohde. Nurmikolla saattaa kasvaa näytteen arvoisia aarteita jopa keskellä kaupunkia. Tästä juontuu myös city-sienestäjän titteli.

Lähteet: Ruokasienet Suomen Luonnossa, Retkeilijän sieniopas ja Munuais- ja maksaliitto
Henkilökuva: Anton Reenpää

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen.

Kososen uusimmat opaskirjat sienimetsään

Lasse Kosonen on tehnyt toistakymmentä painettua sienikirjaa,  sienestäjän mobiilisovelluksen ja lukuisia sieniaiheisia tuotteita kalenterista pelikortteihin. Sienikirjoista tuoreimmat ovat:

Ruokasienet Suomen luonnossa
Tea von Bonsdorff ja Lasse Kosonen, Otava 2020
 Suomalainen Kirjakauppa/19,95 euroa

Retkeilijän sieniopas
Lasse Kosonen, Karttakeskus 2016
Suomalainen Kirjakauppa/14,95 euroa