Kalastusvinkki viikolle 38 johdattelee pienille metsäjärville ja -lammille haukien pyyntiin.
Mitä: Haukea
Mistä: Pieniltä metsäjärviltä
Millä: Lipoilla, lusikoilla ja vaapuilla
Muista: Hirvikärpäsiä on metsissä nyt paikoin runsaasti. Jos koet ne kiusallisiksi, niiltä voi suojautua parhaiten peittävällä vaatetuksella. Myrkyt ja karkotteet eivät hirvikärpäsiin tehoa.
Syyskuisessa metsäjärviretkessä on monta hyvää puolta. Ensinnäkin rehevimmillä järvillä rantojen kasvillisuus on jo selvästi vähentynyt siitä, mitä se oli heinä-elokuussa. Toiseksi hyttysistä ja paarmoista on nyt hyvin vähän, jos ollenkaan riesaa. Ja kolmanneksi, monen järven vesikin voi olla tällä hetkellä selvästi kirkkaampaa kuin kesällä. Kirkkaassa vedessä erottuvat paremmin vedenalaiset puut ja muut vaaranpaikat, joihin viehe voi tarttua, ja siinä samalla viehekin erottuu paremmin kaloille.
Kesän aikana pulskistuneet hauet ovat metsäjärvillä edelleen ihan hyvin syönnillä, eikä niiden tavoittamiseksi tarvita pitkiä heittoja tai erikoisvälineitä. Luupää saattaa lymytä rantamatalissa suunnilleen samoilla paikoilla, joilla se viihtyi kesälläkin. Sen voi tavoittaa jopa aivan rantapenkan vierestä, lähes kalastajan jalkojen juuresta.

Hyvien heittopaikkojen löytäminen metsäjärven rannalta saattaa vaatia kävelyä keskelle korkeaksi kasvanutta kaislikkoa. Vesiraja voi yllättää jo jostain ruohojen seasta, joten kumisaapas on hyvä valinta jalkineeksi.
Kalastusvinkki: kokeile ruohikoiden reunasta
Iso osa vesikasveista on jo lakastunut, mutta vielä näkyvillä olevat kasvillisuusvyöhykkeet ovat nyt niitä kohtia, jotka kannattaa kalastaa erityisen tarkasti. Näitä alueita löytyy etenkin rantojen tuntumasta, ja siellä hauetkin viihtyvät. Rannan suuntaiset heitot tuovatkin todennäköisemmin parempaa tulosta kuin järven keskiosia tavoittelevat pitkät heitot.
Vieheenä voi käyttää esimerkiksi hyvin näkyvää ja kuuluvaa lippaa, joka ui normaalilla kelausnopeudella suhteellisen lähellä pintaa, ja kun sen kelausnopeutta hidastaa selvästi, se ei vielä karahda kiinni pohjaan.
Merkeistä ja malleista mainittakoon klassikot Bete Lotto, Vibrax, Kuusamon KUF, Meppsit ja niin edelleen – siis ihan perusmallin pyöreälehtiset lipat. Niiden tavallista hitaampi kelausnopeus on tähän vuodenaikaan jo sikäli perusteltua, että vesi on hyvää vauhtia jäähtymässä. Siksi haukikaan ei enää hyökkää ohi uivan houkutuksen perään samalla tarmolla kuin kesäkuukausina. Hidas uitto antaa pedolle enemmän aikaa reagoida ja iskeä kiinni.
Ehkä kaikkein helpoimmin verkkainen kelausnopeus onnistuu kelluvilla vaapuilla. Monikoukkuinen vaappu ottaa kuitenkin erittäin herkästi kiinni ruohoihin. Vaappuja kannattaakin käyttää vain silloin, kun niiden uittolinjat ovat varmasti ruohoista vapaita, eikä rannoilla näy veteen kaatuneita puita. Jos vaapun kolmihaarakoukku tarraa kunnolla hakoihin, viehemenetys on jopa todennäköinen.
Vaappujen tarkassa uittamisessa auttaa täysin tyyni sää. Silloin pienimmätkin ruohikot näkee riittävän kaukaa ja ajoissa, ja rehutärpit pystyy väistämään. Vaappu on suhteellisen helppo ohjata uudelle uintilinjalle vavankärkeä sopivasti jommallekummalle sivulle nykäisemällä.
Kalastusvinkki: sukeltavien vaappujen sijasta voi kokeilla myös poppereita, joiden uintia on selvästi helpompi seurata ja hallita, koska vieheen näkee koko ajan.
Ja sitten tähtää keskelle rehuja
Jos ruohikoiden reuna-alueiden kalastaminen ei ole johtanut toivottuun tulokseen, on aika siirtyä keskelle kasvustoja. Sinne sopivat parhaiten ruohosuojatut lusikat.
Minnow Spoon on aina varma valinta, mutta sen rinnalla kannattaa uittaa muutakin – vaikkapa ruohosuojatulla koukulla varustettua Kuusamon Proffaa tai Räsästä. Mikäli mieli tekee kokeilla jotain uutta, tämän kauden uutuuksista mainittakoon Norolan Pike Spoon Weedless, jonka letkeä uinti sai ainakin kesäisellä reissullamme hauet kiinnostumaan.
Jos pakista ei satu löytymään yhtäkään ruohosuojattua viehettä, syksyllä aika tiheänkin ruohokasvuston sekaan voi ehkä yrittää lipoilla. Lipan keulalla vinhasti pyörivä lehti toimii jossain määrin raivaajana, joka aukaisee väylää perässä tulevalle koukulle.
Hanskat ja sienikori mukaan
Vaikka koukku sattuisikin tarraamaan kiinni rehuihin, tähän aikaan vuodesta moni korsi on jo lakastumassa ja lahoamassa. Kasvin varren saa yleensä aika helposti poikki niin, että tarttuu kiinni siimasta ja vetää siitä tasaisen lujasti – ei repimällä ja äkkiä nykimällä, vaan tasaisesti voimaa lisäämällä. Tässä touhussa ei tietenkään ole mitään haittaa siitä, että siima on riittävän paksua punottua, ja siinä on vetolujuutta vähintään 10 kilon verran.
On hyvä muistaa, että kuitusiima pureutuu aika herkästi käsien ihoon. Siksi myös hanskat kannattaa pakata mukaan kalastusreppuun. Niitä osaa arvostaa sillä hetkellä, kun repii siimaa irti rehuista.
Niin, eikä siitä marjaämpäristä tai sienikoristakaan ehkä mitään haittaa ole, eli tavallaan kalastusvinkki tämäkin.
Jos kalavesillä sattuukin olemaan hiljaisempaa, ainakin puolukoita ja syötäviä sieniä luulisi nyt löytyvän jopa hyvin helposti.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan