Maaseudun Tulevaisuus -lehti on selvittänyt hirvikärpästilanteen eroja Suomen ja Ruotsin välillä. Tilanne on melkoisesti parempi naapurimaan eduksi, sillä paikallinen hirvikärpänen on kooltaan pienempi, passiivisempi ja vähemmän kiinnostunut ihmisistä potentiaalisena puremakohteena, artikkeli kertoo.

Miten ihmeessä?

Selitykseksi tarjotaan näkemystä siitä, että ruotsalaiset hirvikärpäset ovat tyystin eri kantaa kuin Suomessa lentelevät. Ne ovat levinneet Ruotsiin eri kautta. Suomalaiset hirvikärpäset ovat itäistä sukukuntaa, eli levinneet maahan Venäjältä saapuneiden hirvien matkassa.

Hirvikärpänen kauriin matkassa

Ruotsissa hirvikärpäsillä on vahva yhteys metsäkauriskantaan. Eli siellä missä kauriita on paljon, riittää myös hirvikärpäsiä.

Suomalaismetsissä hirvikärpäsiä tavataan jo Kemissä asti.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan hirvikärpäsiltä kannattaa suojautua huolellisesti, sillä hirvikärpäset kelpuuttavat toisinaan myös ihmisveren ravinnokseen. Puremien myötä osa ihmisistä herkistyy niille ajan kuluessa.

Siipensä pudottanut hirvikärpänen valmistautuu puremaan.  Kuva Antti Hentinen

Pahimmillaan hirvikärpästen puremat saattavat aiheuttaa paukamia ja kuukausia kestävän kutinan.

Piinaa joutuu kestämään myös loisen isäntäeläin hirvi. Yksittäisen hirvisonnin karvojen joukossa hirvikärpäsiä saattaa salamatkustaa jopa 20 000 kerralla.

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus

Lue myös:

Hirvien kesä kuluu syödessä
Jänisrutto runsastuu loppukesällä – suojaudu verta imeviltä hyönteisiltä