WWF:n Living Planet -raportti kertoo, että tarkasteltujen selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuodesta 1970 lähtien.

Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Tarkasteluväli ulottuu vuoteen 2016.

– Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Living Planet -raportti: syynä ihmisten toiminta

Raportti toteaa suoraviivaisesti, että selkärankaisten villieläinten huono tila ja populaatioiden pienentymisen taustalla on ihmisen toiminta. Etenkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ovat suuria uhkatekijöitä.

– Olemme jo pitkään hyödyntäneet luontoa yli sen kantokyvyn. Ylikulutuksen on loputtava, sillä monimuotoinen luonto on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonto tarjoaa meille muun muassa ruokaa, puhdasta vettä ja lääkeaineita”, Rohweder luettelee.

Living Planet -raportin tulokset ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, kun koronapandemia on korostanut luonnon ja ihmisten terveyden välisiä kytköksiä.

Riski tautien leviämiseen nousee

Samat syyt, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen.

Näihin syihin lukeutuvat muun muassa metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Living Planet -raportti esittelee olennaisena keinona suojelun lisäämisen: luonnonsuojelualueita täytyy ylläpitää ja lisätä, minkä lisäksi on ennallistettava ihmisen muokkaamia elinympäristöjä.

Suojelun rinnalla keinovalikoimaan nostetaan myös kokonaisvaltaista muutosta. Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua, WWF:n raportissa todetaan.

Koronakriisin elvytystoimet avuksi

– Luontoon ja ilmastoon liittyviä poliittisia päätöksiä ja niiden toimeen panemista ei saa enää lykätä. Ne ovat terveytemme, hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta välttämättömiä, Rohweder toteaa.

WWF Suomen pääsihteerin mukaan ensimmäisenä toimenpiteenä valtioiden tulee sitoutua YK:n biodiversiteettikokouksessa 30 prosentin sitovaan suojelutavoitteeseen, joka on myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoite.

– Lisäksi kaikkien koronakriisin elvytystoimien tulisi edistää luonnon monimuotoisuuden parempaa tilaa ja rajoittaa luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä.

Lue myös:

Tutkimushankkeen karu lopputulos – mikromuovia kaloissa ja kaikissa vesistöissä
Mikromuovin lähteet kiikarissa – nyt tutkitaan maatalouden vaikutusta
Haukkametsät hupenevat – metsäluonnon monimuotoisuus kärsii
Miten sukupuutot voisi pysäyttää? (Tekniikan Maailma)

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen.

Mikä Living Planet -raportti?

WWF julkaisee joka toinen vuosi Living Planet -raportin, jonka tulokset perustuvat Living Planet -indeksiin. Indeksi kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa vuosien 1970 ja 2016 välillä.

Indeksin tavoitteena on kuvata yhdellä luvulla selkärankaisten eläinlajien populaatioiden koon yleistä trendiä. Näin voidaan tarkastella luonnon monimuotoisuuden yleistä kehitystä.

Vuoden 2020 raportin indeksi perustuu 4392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaation muutoksiin eri puolilla maapalloa.

Indeksin laskennassa on tehty korjaavia painotuksia maantieteellisesti, elinympäristöittäin ja lajiryhmittäin, jotta indeksi antaisi paremman arvion kokonaistilanteesta. Ilman painotuksia tietyt alueet ja lajiryhmät, joista on enemmän lähdeaineistoa, saisivat liian suuren painoarvon.

Indeksi sisältää vain sellaisia selkärankaisten eläimien kantoja, joista löytyy riittävän hyvää seuranta-aineistoa. Indeksi ei kuvaa esimerkiksi hyönteisten ja muiden selkärangattomien eläinten tai kasvien populaatioissa tapahtuneita muutoksia.

Indeksin arvo on laskenut 68 prosenttia vuosien 1970 ja 2016 välillä. Indeksin luottamusväli on -73 prosentista -62 prosenttiin.