Kesän sää on keskustelunaiheiden vakiokalustoa. Koronarajoitusten myötä vuosi 2020 tarjosi poikkeukselliset puitteet lomanvietolle ja matkailulle, eikä sään roolia voi pitää yhtä merkittävänä vaikuttajana kesän kulkuun ja suunnitelmiin kuin tavallisesti. Varsinaiseen keliin korona ei kuitenkaan vaikuttanut.

Täysin tavallisesta kesästä ei silti voi puhua, ei ainakaan jos asiaa tarkastelee tilastojen valossa. Sään ennustamisen saloihin voit puolestaan tutustua täällä.

Hellepäiviä oli 40

Ilmatieteen laitoksen tilastotarkastelun perusteella kesä eli kesä-elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi.

Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

Poikkeama on harvinainen eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Vähiten pitkän ajan keskiarvoista keskilämpötila poikkesi Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, missä poikkeama oli alle puoli astetta.

Kesän ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin Kankaanpään Niinisalossa 25. kesäkuuta. Kylmintä oli Sallan Naruskassa 28. elokuuta, -4,2 astetta.

Kesän sää ei helteestä nauttivan kannalta ollut heikko, pikemminkin päinvastoin. Hellepäiviä mitattiin kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä.

Lämpimästä nauttivia hellittiin Turun suunnalla. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Turun Artukaisessa, 28 päivää.

Viileämmästä nauttivan kannattaa havaintojen perusteella suunnata pohjoiseen. Maa-alueilla hellettä ei mitattu kertaakaan Kilpisjärvellä eikä Nuorgamissa.

Sateissa paikallisuus korostuu

Kesän sademäärissä oli paikallista vaihtelua, ja määrät vaihtelivat tavanomaista kuivemman ja sateisemman välillä koko maassa. Maan kaakkoisosassa oli sateisinta, mutta myös Länsi-Lapissa satoi paikoitellen harvinaisen paljon.

Ahvenanmaalla oli harvinaisen kuivaa, eli vastaava toistuu harvemmin kuin 10 vuoden välein. Maan keskiosissa oli laajalti tavanomaista kuivempaa, vaikka alueelle mahtui myös tavanomaista sateisempia alueita.

Sadetta kertyi kesä-elokuussa alustavien tietojen mukaan eniten Kajaanin Paltaniemessä, 343,4 millimetriä. Vähiten satoi Paraisilla Fagerholmin havaintoasemalla, jossa sademäärä oli vain 115,5 millimetriä.

Ukkoset jäivät kesällä vähäisiksi. Elokuun loppuun mennessä oli maasalamoita paikannettu Suomessa noin 50 000 kappaletta. Määrä on selvästi alle pitkän ajan keskiarvon, joka on 130 000.

Elokuun hellepäivät keskiarvoon

Elokuu oli keskilämpötilaltaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta 18 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 11 asteeseen.

Suurin poikkeama havaittiin lounaissaaristossa, missä elokuu oli noin 1,5 astetta korkeampi kuin keskimäärin. Pienin poikkeama oli maan itäosassa itärajan tuntumassa sekä aivan pohjoisimmassa osassa Lappia, missä keskilämpötila oli vain muutaman asteen kymmenyksen keskiarvoa korkeampi.

Kuukauden ylin lämpötila, 29,4 astetta, mitattiin Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla 8. elokuuta. Kuukauden alin lämpötila, -4,2 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 28. elokuuta aamulla, jolloin maan pohjoisosassa oli laajalti pakkasta.

Hellepäiviä oli yhteensä yhdeksän kappaletta, mikä on täsmälleen sama kuin keskimääräinen hellepäivien lukumäärä elokuussa.

Kesän sää kääntyi kuivaksi

Sademäärissä oli tyypilliseen tapaan suurta alueellista vaihtelua. Yleiskuvaltaan elokuu oli kuitenkin suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi.

Kuivinta oli osassa Pohjois-Pohjanmaan länsiosaa sekä Ahvenanmaalta kohti Pohjois-Savoa yltävällä alueella, jossa oli harvinaisen vähäsateista. Sademäärä jäi paikoin alle kolmannekseen tyypillisestä elokuun sademäärästä.

Vähiten elokuussa satoi Hailuodossa, 7,8 millimetriä, joka on havaintoaseman historiassa poikkeuksellisen vähän elokuiseksi sademääräksi. Viimeksi Hailuodossa on satanut näin vähän vuonna 2006, jolloin elokuun aikana satoi vettä viisi millimetriä.

Eniten elokuussa satoi Virolahden Koivuniemessä, 98,1 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä, 48,5 millimetriä, mitattiin kuun 22. päivänä Pöytyän Ylänen havaintoasemalla.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa vain noin 12 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on lähes 30 000.

Lähde: Ilmatieteenlaitos

Lue myös:
Miten säätä ennustetaan?
Eikö retkellä kuulu sääennuste? Rakenna radio älypuhelimesta!