Haukkametsät ovat tuoreen tutkimuksen mukaan tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Suomalaisittain merkittävät haukkametsät löytyvät Keski-Suomesta, jossa ne peittävät pinta-alasta noin kolme prosenttia. Nämä metsät sijaitsevat pääasiassa suojelualueiden ulkopuolella.

Havainnot käyvät ilmi Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n tuoreesta yhteistutkimuksesta, joka kartoitti haukkametsien määrää ja tilaa.

Kolmen vuoden tarkastelujakson havainnot eivät lupaa hyvää, sillä kymmenesosa haukkametsistä katosi tai heikentyi huomattavasti muutamassa vuodessa. Suurimmaksi syyksi kadolle kerrotaan metsänhakkuut.

Pesämetsien muutokset eivät kosketa vain kanahaukkaa, sillä samoista metsistä löytyy usein muita uhanalaisia tai vaateliaita lajeja kuten kääpiä, liito-orava ja pohjantikka.

Monet lajit, kuten petolinnuista hiiri- ja mehiläishaukka, pesivät vanhoissa haukanpesissä. Kanahaukan pesäpaikat ilmentävät siten monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä, tutkimus linjaa.

Haukkametsät hupenevat

Tutkimuksessa paikannettiin kanahaukan pesämetsiä Keski-Suomesta. Tiedossa olevien haukan pesämetsien rakenteen perusteella ennustettiin samankaltaisten metsien esiintyminen Keski-Suomessa.

– Haukkametsiä löytyi talousmetsien hallitsemasta maisemasta niukasti, ja ne eivät olleet suojeltuja, kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa tutkimusta koordinoinut tutkijatohtori Heidi Björklund.

Kanahaukalle ihanteellisimmaksi pesäpaikaksi osoittautui järeä kuusikko, jossa kuusen tilavuus on yli 200 kuutiota hehtaarilla ja sekapuuna kasvaa jonkin verran lehtipuita.

– Tutkimuksessa laaditun mallin perusteella Keski-Suomessa kanahaukka suosii varttuneita tai vanhoja eli hakkuuikäisiä kuusikoita, sanoo tutkija Anssi Lensu Jyväskylän yliopistosta.

Hakkuutietojen avulla selvitettiin, mikä osa merkittävimmistä haukkametsistä oli hakattu kolmen vuoden tarkastelujakson kuluttua.

Kohteista kymmenesosa katosi tai heikentyi huomattavasti hakkuiden vuoksi, ja puolella alueista oli tehty hakkuita jonkin verran.

Kanahaukka taantuu

Kanahaukka on Luomuksen pitkäaikaisen petolintuseurannan mukaan taantunut. Suurimmaksi syyksi esitetään metsänhakkuita.

Tuore tutkimus vahvistaa väitteen, sillä kävi ilmi, että kanahaukan suosimat metsät katoavat herkästi hakkuissa. Samalla häviää muiden varttuneen metsän lajien elinympäristö.

– Monet metsien paikkalinnut, kuten hömö- ja töyhtötiainen, ovat taantuneet uhanalaisiksi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtava tutkija Raimo Virkkala.

Yksi tutkimuksen johtopäätös on, että  havaintojen perusteella metsäluonnon monimuotoisuuskohteita ei toistaiseksi ole suojeltu tarpeeksi. Varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä tulisi olla maisemassa tuntuvasti nykyistä enemmän.

Tutkimus alleviivaa sitä, että haukkametsien huomiointi erityisesti yksityismetsissä on tärkeää. Syykin on selvä: suurin osa Keski-Suomen metsistä on yksityisomistuksessa.