Tulet ilman työkaluja -teema-artikkelissa jätimme perinteiset työvälineet sivurooliin ja kokeilimme, miten vähällä tulet saa syttymään.

Tulentekohan kuuluu useimpien retkipäivään, pidemmistä reissuista puhumattakaan. Tulet saatetaan tehdä tunnelman vuoksi tai tarpeeseen, jolloin toiveissa on lämmin ateria, kuivat kamppeet ja lämpö.

Moni kantaa eräreissuilla retkikirvestä. Joillakin on matkassa vesuri, järeä selviytymispuukko tai muu raskastekoinen veitsi. Kaarisahakin voi kuulua varustukseen. Tarkoitus on varmistaa nuotioainesten saaminen, pieniminen ja tulen syttyminen.

Työkalujen todellinen tarpeellisuus voi kuitenkin olla vähän niin tai näin, sillä työkalut pätevän nuotion kasaamiseen roikkuvat ihmisillä yleensä valmiiksi mukana. Kädet ja jalat.

Oheisella videolla annamme vinkkejä muun muassa siihen, miten kädet ja jalat laitetaan töihin nuotion valmistelussa, mistä kannattaa etsiä kuivia sytykkeitä ja kuinka paksummat puut saa pienittyä, mikäli omat voimat eivät katkomiseen riitä.

Kunnon hiillos hehkuu pitkään ja edellyttää myös huolellisuutta sammuttamisessa.

Kun nuotio on sytytetty pieteetillä, etenee se pian siihen pisteeseen, että polttaa voi jo hieman kosteampaakin puuta, mutta tarkkaavaisuutta ei kannata höllätä liian aikaisin.

Ilman kunnon hiillosta lupaavankin nuotion saa myös hyytymään.

Tulet ilman työkaluja – mutta ei luvatta

Ennen nuotion sytyttämistä kannattaa kuitenkin varmistaa metsä- ja ruohikkopalovaroitusten ajankohtaisuus. Varoitukset maa- ja merialueille löytyvät Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilta.

On myös hyvä muistaa, että jokamiehenoikeuden turvin avotulta ei saa sytyttää toisen maalle, eikä lupaa ole kuivuneen tai kaatuneen puun ottamiseenkaan. Kasvavan puun kaataminen tai vahingoittaminen on niin ikään kiellettyä.

Artikkeli ”Tulet ilman työkaluja” löytyy kokonaisuudessaan Erän numerosta 9/2020.

Lue myös: Nuotio syttyy tuluksilla