Suomen Metsästäjäliitto ei anna periksi lyijyhaulien käyttöä koskevan rajoituksen kanssa. Viime viikolla Euroopan komissio vei läpi näkemyksensä lyijyhaulirajoituksesta jäsenmaiden REACH-komitean kokouksessa. Nykymuodossaan päätös voi kieltää lyijyhaulien käytön metsästyksessä ja urheiluammunnassa suurimmassa osassa Suomea.

Metsästäjäliitto korostaa tuoreessa tiedotteessaan, että ei vastusta esitystä siksi, että edessä olisi luopuminen lyijyhaulien käytöstä todellisilla vesilintujen elinalueilla, vaan siksi, että nyt hyväksytty ehdotus ei ole järkevä.

Komission lyijyhauliehdotus etenee nyt EU-jäsenmaiden REACH-komitean hyväksynnän myötä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden tarkastelumenettelyä varten.

Euroopan parlamentin tehtävänä on Euroopan kansalaisten edustajina ja EU:n toimielimenä käyttää valvontavaltuuksiaan. Parlamentilla on vielä valta hylätä tämä toimimaton ehdotus, Metsästäjäliitto muistuttaa.

Jos ehdotus hyväksytään EU-parlamentin tarkastusmenettelyssä, se sisällytetään REACH-asetukseen ja se astuu kaikissa EU:n jäsenmaissa voimaan siinä muodossaan kuin se on kirjoitettu.

Mikäli EU-parlamentti kaikesta huolimatta hyväksyy komission lyijyhaulien käyttöä koskevan esityksen, Metsästäjäliitto vaatii, että lyijyhaulikielto otetaan käyttöön vain niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä.

Lisäksi on välttämätöntä huolehtia niin metsästäjien kuin viranomaistenkin riittävästä koulutuksesta, neuvonnasta ja jatkaa samalla tarpeellista tutkimusta aiheen parissa.

Mikä on lyijyhaulikiellon ongelma?

Suomen kannalta tilanne on hankala, sillä kaikki Suomen suo- ja turvemaat luetaan kosteikoiksi.

Alueet määritellään Ramsarin kosteikkomääritelmän mukaan ja Metsästäjäliiton karttasimulaatioiden perusteella esitys tekee lyijyhaulipatruunoilla metsästämisen käytännössä mahdottomaksi suurimmassa osassa Suomea, kun varsinaisten kosteikoiden lisäksi huomioidaan myös niiden suoja-alueet.

Lyijyhaulien käyttö on Suomessa ollut kielletty vesilintujen metsästyksessä vuodesta 1996 alkaen.

Esimerkiksi vismuttia käytetään korvaamaan lyijyä. Se on lähes yhtä painavaa, mutta vähemmän haitallista.

Kosteikoilla ja vesillä metsästettäessä kielto ei ole aiheuttanut merkittäviä tulkintaongelmia. Nykytilanne muuttaa tilannetta tuntuvasti.

Ongelmaksi muodostuvat ennen kaikkea määritelmät. Varsinkin turvemaiden kohdalla tulkinnanvaraisuuden vaara on ilmeinen.

Tulkinnanvaraisuus lisääntyy

Metsästäjäliitto korostaa, että turvemaiden sisällyttäminen aiheuttaisi useita vaikeuksia kosteikkojen tunnistamisessa kentällä. Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että on hyvä ymmärtää, että kovan sateen jälkeen muodostunut yhden neliömetrin kokoinen vesilammikko muodostaa 100 metrin suojavyöhykkeen kanssa kolmen hehtaarin kokoisen ”kosteikon”. Näitä tilanteita ei voida Metsästäjäliiton mukaan määritellä etukäteen mitenkään, joten rajoitusta olisi mahdotonta noudattaa käytännössä.

Ramsar-määritelmä saattaisi siis aiheuttaa melkoisia ongelmia päätöksen täytäntöönpanon ja valvonnan kannalta.

Metsästäjäliiton mukaan monet vaihtoehtoisista lyijyä korvaavista metsästyspatruunoista ovat lyijyhaulipatruunoita oleellisesti kalliimpia.

Liiton näkemyksen mukaan suomalaisilla metsästäjillä on paljon vanhempia metsästyshaulikoita, joiden käytettävyyteen ja arvoon lyijykiellolla olisi suuri vaikutus.

Lue myös: 

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen.

Kaksi toteutustapaa kiellolle

Suomi kuuluu niihin EU:n jäsenmaihin, joilla on vähintään 20 prosenttia pinta-alastaan Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoaluetta. Siksi Suomella on lyijyhaulikiellon toteuttamiseen kaksi eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on ottaa lyijyhaulikielto käyttöön EU:n päättämällä tavalla Ramsar-kosteikoilla, ja sallia lyijyhaulien käyttö muilla alueilla. Tällöin siirtymäaika on 2 vuotta.

Toinen vaihtoehto on tehdä kansallinen päätös ja kieltää lyijyhaulien käyttö ja markkinoille saattaminen, jolloin siirtymäaika on 3 vuotta.

Jos Suomi valitsisi lyijyhaulien totaalikiellon, se estäisi lyijyhaulipatruunoiden käytön metsästyksen lisäksi myös kaikilla ampumaradoilla harjoittelu- ja kilpailukäytössä.