Valkoposkihanhi on ollut vuoden 2020 puhutuin lintu Suomessa,  eikä ihme.

Koronakevään aikana muuttomatkalla olleet mittavat hanhiparvet tuhosivat nurmia ja oraalle nousseita viljapeltoja poikkeuksellisen laajoilla alueilla varsinkin Itä-Suomessa. Yksin Pohjois-Karjalassa satovahinkoja aiheutui yli 5 200 hehtaarilla.

Suomessa pesivät valkoposkihanhet ovat tuttu näky myös pääkaupunkiseudun puistoissa ja uimarannoilla.

Runsaslukuinen valkoposkihanhi

Kymmenessä vuodessa runsastunut valkoposkihanhi on luonnonsuojelulain turvin rauhoitettu laji, joten lintuongelman ratkaiseminen ei ole aivan yksinkertaista, sillä vahinkojen ennaltaehkäisy, kantojen koon säätely ja lintujen häirintä ovat lainsäädännöllä rajoitettuja.

Ratkaisuehdotuksia pohtimaan asetettu, hanhinyrkiksi kutsuttu, työryhmä selvitti kesän aikana keinoja vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi. Työryhmän tavoitteksi asetettiin konkreettisia esityksien muodostaminen ja vaihtoehtojen esittäminen poliittisia linjauksia varten.

Työryhmän puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen esitteli raportin antia Helsingissä tiistaina. Tähtäimessä on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka keinovalikoiman yhteisvaikutuksen toivotaan purevan jo tänä syksynä. Suurin osa ehdotetuista toimenpiteistä venyy kuitenkin lähivuosille.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen.

Selvitystyön tilanneet ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä olivat myös paikalla  valtioneuvoston linnan tiedotussalissa kuuntelemassa ja kommentoimassa ehdotuksia.

Kattava ratkaisupaketti

Esitetty ratkaisu koostuu lintujen karkottamisesta, niille soveltuvien ruokailupaikkojen perustamisesta, joille karkotetut linnut voivat siirtyä, ja mahdollisten vahinkojen korvaamista uudistettavan korvausjärjestelmän avulla.

Yksi karkottamisessa käytetty keino on rauhoitettujen lintujen ampuminen, vaikka varsinaista metsästystä nykylainsäädäntö ei voi sallia EU:n alueella lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi.

Työryhmä esittää, että kannanhallinnan mahdollistamiseksi valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II ja sen myötä EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi. Tämä muutos vaatii Suomelta yhteistyötä muiden hanhivahingoista kärsivien jäsenmaiden kanssa ja muutosprosessi vienee vuosia.

Valkoposkihanhi viljelysten kiusana

Ongelman keskiössä on Venäjällä pesivä ja pääosin Alankomaissa ja Saksassa talvehtiva valkoposkihanhipopulaatio, joka on ollut
voimakkaassa kasvussa ja lajin maailmankannaksi arvioidaan jo yli 1 300 000 yksilöä.

Venäjän tundralla pesivä populaatio on kasvanut vuodesta 1980 lähtien 30-kertaiseksi ja merkittävä osa tästä kannasta muuttaa Suomen kautta sekä keväällä että syksyllä.

Kuluvan vuoden keväällä itäisessä Suomessa pysähtyi arviolta noin 650 000 muuttomatkalla ollutta valkoposkihanhea. Syysmuutto on vasta edessä.

Parvet ruokailevat viljelyalueilla syksyisin pisimmillään kuukauden ja keväisin epäsäännöllisemmin yleensä noin kahden viikon ajan. Vahingon vaikutus on nurmiin kuitenkin pidempiaikainen.

Nurmien ja oraiden loputtua hanhet söivät pelloilta myös niille kylvetyn viljan ja muiden kasvien siemenet.

– On selvää, että tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu, jotta voimme estää mittavat vahingot, jotka ajoivat tänä keväänä monet viljelijät kestämättömään tilanteeseen. Työryhmän esitysten pohjalta työtä on hyvä jatkaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

Ministeri Mikkosen mukaan valkoposkihanhet aiheuttivat  kuluneen kevään aikana peräti 2,7 miljoonan euron edestä korvattavaa vahinkoa viljelyksille.

Vuodesta 2008 alkaen korvaussummat ovat kasvaneet tuntuvasti.  Ensimmäisen korvausvuoden loppusumma teki valtion varoihin 30 000 euron loven.

Poikkeuksellisen vahinkokevään jälkeen lähes satakertaiseksi paisuneen potin jakamisen edellyttämää prosessia on kesän aikana selkeytetty ja hakemusten käsittelyä nopeutettu pikaisella aikataululla.

– Kaikki saapuneet korvaushakemukset on käsitelty ja korvaukset maksettu, ministeri Krista Mikkonen vakuuttaa.

Vahinkojen vähentäminen alkaa heti

Syksylle 2020 työryhmä esittää, että maatalousyrittäjiä kannustetaan yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä, sisältäen myös lintujen ampumisen karkotuskeinona. Ampumisella tarkoitetaan pelottelun sijaan lintujen tappamista poikkeuslupajärjestelyn turvin.

Oikeudellisten edellytysten täyttyessä poikkeuslupien luvataan olevan jatkossa välittömästi toimeenpantavissa. Vahinkojen syntyessä korvaushakemukset ja maksatukset esitetään käsiteltävän nopeutetusti.

Työryhmä esittää vuosille 2021–2022 nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittämistä, poikkeuslupakäsittelyn resurssien varmistamista ja selvitettäväksi poikkeuslupien käsittelyn hajauttamista sujuvuuden varmistamiseksi.

Valkoposkihanhia tullaan ampumaan

– On erityisen tärkeää, että työryhmä esittää keinoja jo tälle syksylle hanhien paluumuuton alla. Hanhia on voitava karkottaa tehokkaasti ampumalla. Viljelijät tarvitsevat poikkeuslupajärjestelmän hyödyntämiseen myös tukea ja neuvontaa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä arvioi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Useimmat tähän mennessä kokeilluista karkotuskeinoista on todettu teholtaan riittämättömiksi tai hankaliksi laaja-alaisten vahinkojen torjunnassa.

Esimerkiksi laser-karkottimien käyttöä on testattu keväällä 2020 ja ne havaittiin tehokkaiksi. Karkottimien hankintaa hillitsee kuitenkin hinta. 10 000 euroa maksavan laitteen vaikutusalue on vain muutaman hehtaarin kokoinen. Lisäksi turvallinen käyttö vaatii erityisosaamista ja koulutusta. Riskinä on myös linnun väliaikainen tai pysyvä sokeutuminen.

Laser-karkottimilla voitanee kuitenkin suojata erityiskohteita, kuten tutkimus- ja kokeilualueita.

Muu kokeiltu keinovalikoima on huomattavasti perinteisempi aina äänikarkotteista koiriin. Ne on havaittu toinen toistaan tehottomammiksi.

Oman haasteena asettaa myös se, että usein lintujen karkottaminen vain siirtää ongelmaa toisaalle, jos saatavilla ei ole esimerkiksi lintupeltoa, jossa linnut voisivat levähtää ja ruokailla vahinkoa aiheuttamatta.

Uudet keinot tarpeen

Uusien keinojen löytämiseksi valkoposkihanhityöryhmä esittää ideakilpailun järjestämistä.

Ministerit eivät tyrmänneet yhteispohdinnan hyödyntämistä torjuntakeinojen kartuttamisessa. Samalla kuitenkin korostettiin, että karkotuskeinojen – mukaan lukien ampuminen – tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee työryhmän mukaan jatkaa myös virallisempia teitä.

Tarvittavan yhteistyön kehittämiseksi ehdotetaan alueellisten hanhityöryhmien perustamista viljelyvahingoista kärsivien ELY-keskusten toiminta-alueille sekä koordinaattorin erikoistumistehtävää.

Hanhityöryhmien tehtävänä olisi parantaa vuorovaikutusta vahingoista kärsivien tahojen, muiden toimijoiden ja viranomaisten välillä. Kuluvan vuoden aikana vuorovaikutuksessa on havaittu olevan parantamisen varaa.

Lintupelloilla rauhaa hanhille

Lintupeltojen perustamista pidetään myös tarpeellisena keinona vahinkojen suitsimiseksi. Työryhmä esittää ratkaisuvaihtoehtoina joko ympäristösopimusten tai ympäristösitoumusten käyttöä sopimusviljelijöiden kanssa.

Vaihtoehtojen erona on viljelysmaan kasvuston hyödyntämismahdollisuus. Sitoumuspelloilta satoa ei saa korjata, sopimuspellolta se voidaan ottaa talteen, mikäli hanhet eivät tee tuhojaan alueella.

Lintupellot voidaan toteuttaa osana Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa jo tulevalla maatalouden CAP-rahoituskaudella.

Häiriöttömiä lintupeltoja tarvitaan valkoposkihanhia varten arviolta 3 000–5 000 hehtaaria. Tilaa tarvitaan, sillä muuttomatkallaan ruokailevissa parvissa tavataan tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia yksilöitä.

Suomen pesivän kannan syyskanta, joka sisältää myös samana vuonna syntyneet poikaset, on reilun 30 000 lintuyksilön suuruinen.

Valkoposkihanhi

Ennen tulevan ohjelmakauden käynnistymistä työryhmä esittää myös muiden lintupeltoratkaisujen, kuten nykyisen CAP-ohjelmakauden luonnonhoitopeltonurmien ja monimuotoisuuspeltojen, luonnonsuojelulailla määräaikaisesti rauhoitettujen alueiden tai entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä hanhien ruokailualueina, eli käyttöön on tarkoitus ottaa myös runsaasti pehmeämpiäkin keinoja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan selvitystyö tuhannen entisen turvetuotantohehtaarin hyödyntämisestä hanhien lepoalueena on jo pitkällä.

Toimenpiteitä myös kaupunkialueille

Työryhmä käsitteli myös Suomessa pesivän valkoposkihanhikannan aiheuttamien haittojen vähentämistä erityisesti kaupunkiympäristössä. Varsinaisista vahingoista ei kaupunkiympäristössä voida puhua samaan tapaan kuin viljelyksillä.

Työryhmä esittää keinovalikoimaksi valkoposkihanhien käyttämien alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista. Myös tiedotuspanostuksia koettiin tarpeelliseksi  lisätä nykyisestä.