Viikko 33
Mitä: Lohikaloja
Mistä: Koskilta
Millä: Vieheillä ja perhoilla
Muista: Rasvaevällinen taimen on leveyspiirin 64 eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Rasvaeväleikatun alamitta on 50 cm.
Helteitäkin saattaa vielä esiintyä ja ilmasta puuttua kaikki syksyn tunnusmerkit, kuten lähipäivinäkin olemme saaneet kokea.
Yksi asia on kuitenkin varmaa. Syyskuu lähestyy ja koskikalastajalle se tarkoittaa, että harrastus päättyy kolmeksi kuukaudeksi. Alkaa nimittäin syyskuun ensimmäisestä marraskuun viimeiseen jatkuva lohen ja taimenen kuturauhoitus.
Tosin osalla koskista kalastus jatkuu rauhoitusaikanakin, mikäli asiaan on saatu ELY-keskuksen myöntämä poikkeuslupa. Nämä kohteet ovat enimmäkseen sellaisia, missä lohen ja taimenen kutumahdollisuudet ovat heikentyneet eikä niillä katsota olevan kyseisten lajien lisääntymisen kannalta suurta merkitystä.
Kosket kutsuvat
Nyt siis kannattaa poiketa koskella, kun se on vielä mahdollista. Elokuu tarjoaa hyvät mahdollisuudet siiman kiristymiselle.
Vesien viileneminen aktivoi lohikaloja, jotka ovat saattaneet lymyillä kesän kuumimpina aikoina lähes saavuttamattomissa. Vaikka tankkiautokin olisi kalalasteineen paikalla vieraillut, istukkaiden ottihalut ovat olleet surkeat.
Koskissa voi siis olettaa olevan hyvin kalaa. Kesäpaaston viettäjät virkistyvät nappailemaan vieheisiin, kunhan niitä osaavasti valitaan ja oikealla tavalla tarjoillaan. Tässä muutamia vihjeitä saalisonnen kohentamiseksi.
Vie viehe kalojen luo
Pyri aina saamaan vieheesi kalan näkyville. Erityisen tärkeää tämä on sameista vesistä kalastettaessa.
Kun näkyvyys voi olla vain joitakin kymmeniä senttejä, viehettä pitää uittaa siellä missä kalat ovat eli pohjan tuntumassa. Kirkkaissa vesissä kalat näkevät tarjouksen kaukaakin, joten pohjalle pääseminen ei ole läheskään yhtä oleellista.
Miten sitten saada viehe kalan ulottuville? Helpointa on valita syvännevaappu, joka saavuttaa sellaisenaan jopa parin metrin syvyyden. Esimerkiksi syvännelevyllä varustettu nelisenttinen Salmo Hornet on äärimmäisen suosittu koskivaappu, osin oivallisten sukellusominaisuuksiensa ansiosta.
Pikkuvaappujen sukelluskyvyt ovat kuitenkin rajalliset, joten syviä virtoja ronkittaessa siimaa kannattaa painottaa. Jo viiden gramman haulin puristaminen vieheen etupuolelle saattaa riittää, mutta isompiakin painoja voi tarvittaessa käyttää. Punttikalastuksessa pitää olla kuitenkin varovainen, sillä pohjaanjääntiriski kasvaa.
Myös siiman ohentamisella on iso vaikutus pienen vieheen uintisyvyyteen. Liikaa ei kuitenkaan auta riskeerata, ettei operaatio kostaudu isojen kalojen ja pohjatärppien kanssa.
Vieheitä elokuiselle koskelle. Yllä kaksi nirhaa, alla syvännevaappuja ja oikealla Surffilauta.
Nirhaamaan
Kaikkein jännittävintä koskikalastusta on kuitenkin pintapyynti. Oletko kokeillut koskaan nirhaa? Jos et niin kannattaa, sillä tämä perinteikäs pintaviehetyyppi on paitsi hauska myös erinomaisen tehokas muun muassa taimenelle ja ahvenelle.
Nokkalevytöntä, laihaa, pintakalvossa pysyttelevää nirhaa uitetaan vavankärjellä nypytellen, jolloin se jäljittelee kuolevaa, pinnassa räpiköivää pikkukalaa. Tällaiseen lounaaseen pedot suhtautuvat usein suurella ruokahalulla. Syke kohoaa entisestään kun tärpit näkee.
Parhaiten nirha toimii melko kirkkaissa vesissä, missä kaloilla on hyvä näköyhteys pintaan saakka.
Pintaperhostelemaan
Jos olet perhokalastaja, kannattaa kokeilla pintaperholla. Hyönteiselämä on vielä vilkasta ja monenlaista kaloille mieluista evästä ajelehtii virran kalvossa.
Vesiperhosta, päivänkorentoa tai vaikka muurahaista matkivat pinturit saavat varsinkin harjuksen lumoihinsa, mutta saattaa niihin taimen ja kirjolohikin napata.
Perhokalastajien nirhaksi voi kutsua Surffilautaa, joka foamirunkoisena kelluu kuin koho ja on mitä helpoin uitettava matalissakin koskissa. Sen kun antaa ajelehtia taimenen ottimontun ylitse, voi varautua komeaan pärskähdykseen.
Taimenen kalastajan on syytä ensimmäiseksi tarkistaa, onko kala rasvaeväleikattu vai ei. Tämä yksilö on selvästi istukas ja sen voi ottaa saaliiksi, onhan pituuttakin reilusti yli 50 senttiä.
Lue lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
