Tarroitettuja kaivonkansia voi nähdä Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Lahdessa, Liedossa, Turussa ja Vantaalla elokuun loppuun asti.

Kaivonkansien lisäksi Turussa on jo kesän aikana voinut bongata kampanjailmeellä tarroitettuja yleisiä roskiksia Aurajoen varrella.

Projektikoordinaattori Jutta Vuolamon mukaan tarrakampanjaa pilotoitiin viime vuonna Porvoossa, Turussa ja Vantaalla ja aihe herätti toivottua keskustelua vesistöjen roskaantumisongelmasta.

Tänä vuonna kampanjaan on lähtenyt mukaan useampia kaupunkeja ja se on laajentunut myös sisävesille.

Kampanjalla halutaan nostaa esille, että suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista ja ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesijärjestelmää pitkin.

Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit filttereineen sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön.

Ei siis ole yllättävää, että tupakantumppi onkin maailman tavallisin roska meren rannoilla.

– Myös muoviroskaa, erityisesti piknikeväiden kääreitä ja kertakäyttöastioita, löytyy huomattavan paljon rannoilta. Jokainen voi siis vaikuttaa omalta osaltaan roskaantumisongelmaan huolehtimalla omista roskistaan, Vuolamo sanoo.

Vuoden 2020 kampanja järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Lahden kaupugin, Liedon kunnan, Liedon Veden ja Turun kaupungin kanssa.

Mahanpuruja muovista -kampanja sai alkuvuodesta rahoituksen Ålandsbankenin Itämeriprojektilta, mikä mahdollistaa kampanjan jatkumisen, kehittämisen ja laajentumisen myös vuonna 2021.