Viikko 31

Mitä: Ahventa, haukea ja särkikaloja
Mistä: Omasta rannasta
Millä: Mato-ongella tai virvelillä
Muista: Matoja voi ostaa monista kalastusvälineliikkeistä, ellei luonnosta löydy.

Vesistöt ovat tietysti valtavan erilaisia muun muassa pohjaprofiililtaan, kasvillisuudeltaan, veden laadultaan ja kalastoltaan. Parhaimmilta mökkilaitureilta olen virvelöinyt peräjälkeen kymmeniä fileointikokoisia ahvenia ja useita haukia, kun taas toisessa ääripäässä ovat tietysti täysin kalattomat suoritukset.

Seuraavassa kuitenkin pari vihjettä, joilla vähän kehnompikin ranta saattaa antaa savupönttöön tai pannulle pantavaa. Tähän aikaan vuodesta siihen on mainio mahdollisuus.

Ahven on haluttu saalis ja helposti mato-ongella huijattavissa.

Onkimalla alkuun

Mato-onki on varmasti tärkein tuloksentekoväline, ellei suurta painoarvoa aseteta saatavalle kalalajistolle. Matoa nimittäin purevat ahventen lisäksi muun muassa kiisket sekä monet särkikalat, tavallisimpina särjet, salakat, sorvat, säyneet, lahnat ja pasurit.

Parhaaseen tulokseen pääset, kun käytät kohtalaisen pientä, esimerkiksi 10-14-numeroista koukkua, herkkää niin sanottua kilpakohoa ja noin 0,20-millistä monofiilisiimaa.

Eläväisen madonpätkän ohella syötiksi kelpaa myös vaikkapa purkkimaissi, jota saa kaikista elintarvikeliikkeistä ja joka maittaa erityisesti särkikaloille.

Varsinkin särkikalojen osalta onkisaalista parantaa mäskitys. Tällä tarkoitetaan kaloille mieluisten ruokatarpeiden heittämistä onkipaikalle ennen onkimista ja sen aikana. Esimerkiksi kaurahiutaleet ja edellä mainittu maissi sopivat mainiosti tähän tarkoitukseen, puhumattakaan sitten kalastustarvikeliikkeiden myymistä ”virallisista” mäskeistä.

Hauet viihtyvät kasvillisuuden suojissa ja antavat hyvän vastuksen vieheeseen napatessaan.

Virvelillä haukea ja ahventa

Moni haluaa pyytää kalansa nimenomaan virvelillä, jolloin on paremmat mahdollisuudet vaikkapa kiukkuisesti kamppailevaan haukeen ja pannukarkeaan ahveneen.

Tavallisin ”mökkivirveli” on noin 2000-koon haspeli seitsemänjalkaisessa vavassa viehepainosuositukseltaan luokkaa 5-25 grammaa. Siimaksi paras vaihtoehto on noin 0,15-0,20-millinen kuitu, jonka vetolujuus yltää jo kymmenen kilon tietämiin, ylikin.

Jos ranta on kovin ruohikkoinen, saattaa hauki olla sen potentiaalisin vieheenpurija. Silloin on syytä varustautua niin sanotuilla ruohovieheillä, joista tunnetuin on varmasti Rapala Minnow Spoon Weedless. Myös peruke kannattaa siiman päähän solmia.

Avovettä ja ahvenia varten soisi rasiasta löytyvän 0-2 koon lippoja, vaikkapa Vibraxia, KUFia, Meppsiä ja Calico Catia. Erinomaisia ovat myös näiden ”kumikalalla” varustetut versiot. Niihin hauetkin haukkaavat ahnaasti.

Mikrojigaten huipputuloksiin

Jos saalisvarmuus halutaan pitää mahdollisimman korkeana virvelivälineitä käyttäen, oikea menetelmä on silloin mikrojigaus. Siinä vieheen paikalla viettelee minikokoinen jigi, pienimmillään vain sentin parin mittainen. Tällainen jigi koukutetaan mieluusti gramman pari painavaan volframimormyskaan.

Jotta mikrojigejä pystyisi heittämään, pitää vavan ja kelankin olla herkimmästä päästä. 500-1000 kokoluokan haspeli, 0-7-grammaisille vieheille rankattu vapa ja 0,06-millinen kuitusiima on yhdistelmä, jolla mikroviehe lentää jopa yli 20 metriä.

Kalantulo tällaisella setillä saattaa yllättää perusteellisesti, kun pienet ahvenet, särjet, salakat ja lahnat alkavat kiinnostua silikoniötökästä.

Mutta ei mikrojigaus ole pelkkää sinttien kiusaamista, sillä isokin ahven tai jopa hauki saattaa tarjoukseen tarttua. Silloin on jännää vavan kuivemmassa päässä!

Lue lisää

Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen