Muovin historia alkaa jo 1800-luvulta, mutta vasta 1950-luvulla käyttö laajeni nopeasti, kun muoviesineitä päästiin valmistamaan tehokkaasti ja halvalla laajoina sarjoina.

Vuoteen 2018 mennessä muovia oli puskettu maailmaan kahdeksan miljardia tonnia ja määrä kasvaa 300 miljoonan tonnin vuosivauhdilla. Vuosituotannon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Ensimmäiset polyesteristä eli tekokuiduista valmistetut fleecet putkahtivat markkinoille jo 1960-luvulla, joten maailma on saanut jo pitkään totutella ongelmaan nimeltä mikromuovi. Totuutta mikromuoveista saatiin toisaalta odotella 2010-luvulle asti, eivätkä vaatteet ole ainoa lähde, josta mikroskooppisen pieniä muovin palasia päätyy vesistöihin.

Kalifornialaisen Santa Barbaran yliopiston vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan jokaisesta fleecevaatteesta irtoaa keskimäärin 1,7 grammaa mikromuovia jokaisella pesukerralla.

Pesukoneista mikromuovi päätyy viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistuslaitoksiin. Vaikka suomalaiset tai vaikkapa amerikkalaiset puhdistuslaitokset saavat mikromuovista pois 98-99 prosenttia, vesistöön pääsee silti miljoonia muovin siruja joka päivä.

Vuonna 2016 tehdyn ”Plastics in the marine environment” (muovi meriympäristössä) selvityksen mukaan 94 prosenttia muovista päätyy merien pohjaan. Jo neljä vuotta sitten merien pohjalta löytyi 70 kiloa muovia jokaiselta neliökilometriltä.

Selvityksen mukaan meriin levisi vuosittain 12,2 miljoonaa tonnia muovia ja siitä noin miljoona tonnia oli pelkästään mikromuovia. Tekstiilit olivat mikromuovien suhteen kolmanneksi suurin lähde.

Lopetetaan fleece?

Amerikkalaisen Backpacker -lehden yksi päätoimittajista, Casey Lyons otti mikromuoviin jyrkän kannan lehden verkkosivuille tekemässään artikkelissa kesäkuun puolivälissä.

Lyonsin mielestä nyt on tullut aika poistaa muovien ongelmia kuvaavista laskelmista fleece. Lyons ei lämpene edes kierrätyskuiduista tehdyille fleeceille tai Polartecin Power Air -materiaalille, josta irtoaa viisi kertaa vähemmän muovikuituja kuin normaalista fleecestä.

– On helppo onnitella itseään, kun 20 kierrätetystä kivennäisvesipullosta syntyy eristäviä varusteita, mutta on merkittävästi helpompaa poimia jätevirrasta pois 20 yksittäistä esinettä kuin mikroskooppisia muovin palasia.

Mitä fleeceille pitäisi sitten tehdä? Casey Lyons, jonka vaatekaapissa on useita erilaisia fleecevaatteita, ehdottaa, että fleecejä pitää vain käyttää niin pitkään, että vaatteista tulee riepuja tai ryysyjä. Eikä niitä saa enää pestä.

Ja kun fleecen tilalle sitten joskus pitää ostaa jotain, on syytä keskittyä tuotteisiin, joista ei aiheudu ongelmia luonnolle.

Vaihtoehtoja testataan

Ei ole todennäköisesti ihan helppo tai halpa rasti saada fleecelle korvaajaa. Todennäköisesti sitä etsivät tässä vaiheessa lähes kaikki ulkoiluvaatteiden valmistajat, jotka vähänkin seuraavat kehitystä.

Nurmeksessa toimivan Sasta Oy:n tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen sanoo, että yrityksessä on testattu useita erilaisia vaihtoehtoja, joilla malliston fleece-tuotteet voitaisiin korvata.

Villasarka edustaa yrityksen luonnomukaista linjaa, mutta muovia on vähennetty myös ns. kevytvilla -sarjan asuissa, joiden materiaali on kierrätettyä villaa ja polyesteriä. Kevytvillatuotteita voi käyttää Kärkkäisen mukaan fleecen tapaan.

Fleecetuotteissa Sasta käyttää Polartecin materiaalia, jossa on 77 prosenttia kierrätettyä polyesteriä.

– Tavoitteena on edelleenkin vahvistaa erilaisten kierrätettyjen ja muutenkin vastuullisesti tuotettujen materiaalien osuutta mallistossa, Kärkkäinen kertoo.

Erilaisia villafleece -materiaalejakin Sastalla on testattu, mutta niitä ei mallistossa vielä ole. Alan yrityksistä villafleeceä tarjoilevat jo Ruskovilla ja Varusteleka, jonka villafleecessä reilu kolmasosa on polyesteriä ja hintakin paljon puhdasta villafleeceä edullisempi.

Loikka tekokuiduista luonnonkuituun on kuitenkin pitkä tai ainakin arvokas. Ympäristöystävällisemmästä linjasta hinnan maksaa väistämättä kuluttaja.

– Villafleecet ovat kalliimpia kuin perinteisemmät polyester -fleecekankaat. Uskon kuitenkin, että jossakin vaihteessa otamme näitäkin vaihtoehtoja mallistoon, Kärkkäinen sanoo.

Kuva: Samuel Lee from Burst