Viikko 26

Mitä:
Haukea, ahventa, kuhaa, taimenta, harjusta, kirjolohta, särkikaloja
Mistä: Valtion vesialueilta
Millä: Heittokalastusvälineillä
Muista: Eri kalalajien sallitut pyyntimitat voi tarkista Eräluvat.fi-sivustolta tai maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Koko perheen kalastusretken kohteeksi voi yksinkertaisimmillaan valita minkä tahansa lähiseudun järven, jolla on luvallista onkia ja kalastaa yleiskalastusoikeuksin.

Kun käytössä on heittokalastusvälineitä, aikuisten tulee maksaa kalastonhoitomaksu. Alle 18-vuotiaat lapset voivat virvelöidä ilmaiseksi.

Kaikkein lähimpien mökki- tai kotiseudun järvien sijasta retkikohteeksi voi valita myös esimerkiksi jonkun Metsähallituksen vapa-alueen.

Näin siksi, että monessa kohteessa alle 15-vuotias saa kalastaa aikuisen saaliskiintiöön. Näihin kohteisiin on saatavana myös perhelupia. Niitä saa muun muassa useille kirjolohikohteille, kuten Teijon Matildanjärvelle, Evon Niemisjärville, Ikaalisten Teerilammelle ja niin edelleen.

Kalastusta ja matkailua

Päivän kalaretkeen voi halutessaan yhdistää laajemminkin kotimaan matkailua, nähtävyyksiä ja vaikka uimista. Silloin hyvä valinta kalastusluvaksi on joku Metsähallituksen laajoista vapaluvista. Ne kattavat useiden kuntien alueita, ja ne ovat todennäköisesti parasta, mitä Suomessa on tällä saralla ylipäänsä tarjolla – siis todella paljon kalavesiä yhdellä ja samalla luvalla hyvinkin edulliseen hintaan.

Nämä hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset luvat ovat 2410 Länsi-Lappi, 3410 Itä-Lappi, 5411 Pohjanmaa ja Kainuu, 7413 Etelä-Suomi ja 7412 Merialueet.

Sisämaan luvat tarjoavat tuhansia hehtaareita järvivesiä, ja sen lisäksi satoja kilometrejä jokia, koskia ja puroja, joilla ei saa kalastaa pelkällä kalastonhoitomaksulla.

Hintatasokaan ei rasita lompakkoa ylettömästi. Lupiin kuuluville järville, joille ja koskille pääsee kalastamaan 10 eurolla vuorokaudessa. Viikkolupa kustantaa 15 euroa ja vuosi 25 euroa.

Merialueillakin luvasta numero 7412 on se etu, sillä se oikeuttaa uistelemaan lupaan kuuluvilla vesialueilla kahdeksalla vavalla. Myös edellä mainituilla sisämaan luvilla voi uistella useammalla vavalla.

Tutustu yllä mainittuihin lupa-alueisiin Eräluvat.fi-sivustolla tai etsi sopiva kalaretken kohde Retkikartta.fi-sivustolta. Valitse siellä ”Kohdevalikko”, ja ”Kalastuskohteet” ja edelleen ”Vapa-alueet”. Lupaan kuuluvat vedet näkyvät kartalla vihreällä värillä.

Kun mietit kalaretkelle sopivaa kohdetta, pidä mielessä, että useimmilla kesämökeillä on nyt asukkaita. Huomaavainen kalastaja jättää mökkeilijöille rauhan ja kalastaa jossain riittävän etäällä asutuista rannoista.

Retkeä suunniteltaessa on hyvä huomioida myös helteen vaikutus lohikaloihin. Jos ja kun koskien vedet lämpiävät lähipäivinä lähelle paria kymmentä astetta ja ehkä sen ylikin, se tietää jo ainakin taimenelle vaikeuksia.

Mikäli lämpimässä vedessä on saatu saaliiksi alamittainen taimen – joka tulee päästää viipymättä vapaaksi – sen selviämismahdollisuudet voivat oilla aika ohuet.

Lämpimässä vedessä taimenen elimistö on ollut jo muutenkin koetuksella. Taistelu vapaa vastaan voi rasittaa kalaa niin, että se ei välttämättä selviä koitoksesta hengissä. Siksi parempi retkikohde voikin nyt löytyä koskien sijasta vaikkapa kirkasvetisistä syvistä pikkujärvistä.

Metsähallituksen vapaluvilla saa kalastaa myös virtavesillä, joilla pelkkä kalastonhoitomaksu ei riitä. Tämä Suomussalmella virtaava joki kuuluu luvan 5411 vesialueisiin.

Hyönteisiä ja hellettä

Maastossa on tällä hetkellä melkoiset määrät hyttysiä ja paarmoja. Ne saattavat säikäyttää herkimmät, mutta oikealla varustautumisella ja sopivalla asenteella näistä pienistä kiusoista selviää kyllä ihan hienosti.

Hyttyset viihtyvät virtaavan veden äärellä ja jokien tiheissä rantapusikoissa ja kuusikoissa.

Metsäjärvien avoimilla rannoilla hyttysiä on ehkä jonkin verran vähemmän, mutta siellä riesana voivat olla paarmat, joita saattaa olla paikoin paljonkin.

Paarmoilta välttyy aika pitkälti sillä, että kalastamisen ajoittaa iltaan tai aamuun. Silloin paarmoja on ilmassa selvästi vähemmän kuin keskellä päivää.

Hyttysiltä voi suojautua karkotteilla tai verkolla varustetulla hyttyshatulla ja ihoa suojaavalla pitkähihaisella vaatetuksella.

Pitkähihainen vaatetus on hiostava helteellä, mutta illalla tai aamuvarhaisella lämpötila on ehkä sen verran alhaisempi, että pitkähihaista paitaa voi käyttää ilman yletöntä hikoilua.

Kirkasvetinen lampi tai pikkujärvi kuivalla, avaralla mäntykankaalla on aika varma valinta, jos haluaa välttyä hyönteisten paljoudelta. Jos maastossa puhaltaa sopiva tuulenvire, olosuhteet voivat olla jopa aika mukavat.

Helteellä yksi retken tärkeimmistä muistettavista asioista on riittävä määrä juotavaa. Sitä kannattaa varata retkireppuun runsaasti.

Metsäpalovaroitus on nyt voimassa koko maassa, joten kalastuskohteiden nuotiopaikoilla ei missään nimessä saa tehdä avotulta.

Retkieväät kannattaa tehdä valmiiksi jo kotona. Ne pysyvät syömäkelpoisina, kun ne pakkaa kylmälaukkuun. Samaa laukkua voi hyödyntää kotimatkalla, jos vesiltä sattuu tulemaan saalista.

Retkellä voi olla toiveita monenlaisista saaliskaloista, mutta tyypillisimmät lajit ovat todennäköisesti hauki tai ahven. Tämän pikkuhauen pintakäynnit saivat jo elättelemään toiveita harjuksesta.

Ei liian kovin odotuksin liikkeelle

Kun lähdetään uusille vesille, etenkin koskikalastuksessa ja pienillä metsäjärvillä on hyvä varautua siihen, että pohja saattaa olla vastassa yllättävissäkin paikoissa. Viehe voi myös juuttua kiinni kiviin tai veden alla oleviin puihin.

Varavieheitä kannattaa ottaa mukaan riittävä valikoima.

Hyviä yleisvieheitä ovat pienet lipat, 5–7-senttiset vaaput ja pienet lusikat. Ruohosuojattuja lusikoitakin kannattaa varata mukaan ainakin muutama kappale.

Monella järvellä vesikasvillisuus alkaa olla jo siinä mitassa, että vedenalaisen viidakon sekaan ei parane heittää enää ainakaan monikoukkuisia vaappuja.

Saaliin suhteen ei pidä elätellä liian suuria toiveita. Vaikka vesistö kuuluisi esimerkiksi harjuksen esiintymisalueeseen, sellaisen saaminen heti ensimmäisellä kerralla uusilta ja oudoilta vesiltä on aivan sattuman kauppaa.

Retki kannattaakin tehdä ennen kaikkea tutkimusmatkana, jossa pääsee näkemään uusia mielenkiintoisia kalapaikkoja. Saalista tulee, jos on tullakseen.

Tarkkaile kuitenkin pintakäyntejä niin järvillä kuin virtavesillä. Ne saattavat paljastaa toivotun saaliin olinpaikan. Tosin joskus saattaa käydä aivan toisinkin.

Omalla retkellämme luvan 5411 alueella Suomussalmen pohjoispuolella oltiin periaatteessa harjuksen esiintymisalueella.

Eräällä pienimuotoisella joella näkyi jo lupaavasti pintakäyntejä, mutta niiden aiheuttajiksi paljastuivatkin pienet 20–40-senttiset hauet, joita oli runsaasti. Niiden saaminen oli kuitenkin lopulta ihan hauskaa, vaikka vastaavan kokoluokan luupäitä saa siltä läpikotaisin tutulta mökkijärveltäkin.

Lisää vinkkejä:

Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa