Viikko 24

Mitä: Harjusta
Mistä: Lapista pikkujärvien välisistä koskista ja puroista
Millä: Noin 2–5 cm vieheillä
Muista: Harjuksen alamitta muualla maassa on 35 cm, ja pohjoisimmassa Lapissa 67:nnen leveyspiirin pohjoispuolella 30 cm. Merellä harjus on rauhoitettu.

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi sai Lapissa aikaan suuret kevättulvat, eivätkä ne ole kaikilta osin vieläkään ohi. Muun muassa Muonionjoella tulvahuippu osuu vasta tälle viikolle.

Suuressa osassa Lappia vedet ovat kuitenkin jo hyvää vauhtia laskemaan päin, ja se on kalastajan kannalta mukava asia.

Kun joen vesi on laskenut metsän puolelta edes suunnilleen takaisin normaaliin uomaansa, alkaa olla otollinen aika harjuksen kalastamiselle. Kohteeksi voi valita erämaan keskellä kiemurtelevan joen, mutta kesäkalastuskauden alkaessa järvien välissä olevat lyhyet virranpätkät ovat monesti paljon helpompia kohteita.

Pikkujärvien väliset, muutaman sadan metrin mittaiset virrat ja koskenpätkät ovat kalastajan näkövinkkelistä sikäli hyviä, että jos virta tuntuu tarjoavan tyhjää, voi kokeilla myös järvikalastusta virran lähistöllä.

Virtaava vesi kuitenkin vetää harjuksia puoleensa magneetin lailla, joten jossain vaiheessa vuorokautta harrit tavoittaa aika suurella todennäköisyydellä virrastakin.

Ennen harjusjahtiin lähtemistä on syytä hoitaa lupa-asiat kuntoon. Virtavesissä kalastamiseen ei riitä pelkkä kalastonhoitomaksun suorittaminen, eivätkä yleiskalastusoikeudet päde.

Sopivia kalastuskohteita voi haeskella Eräluvat.fi– ja Retkikartta.fi-palveluista.

Esimerkiksi Metsähallituksen myymät kolmen pohjoisimman kunnan erämaa-alueiden luvat (1551, 1564, 1574) sekä Itä- ja Länsi-Lapin laajat luvat (2410, 3410) tarjoavat hintaansa nähden todella laajat kalastusmahdollisuudet ja valtavan määrän hyviä harjusvesiä.

Nelisenttinen Räsänen on erinomainen harjusviehe. Se on sen verran kookas, että siitä ei tarvitse jatkuvasti irrotella alamittaisia, mutta mitan täyttäville kaloille se on juuri sopiva suupala.

Hyviä harjusvieheitä

Harjus on suhteellisen pienisuinen kala, joten sen kalastamiseen sopivat parhaiten pienikokoiset vieheet.

Moni mieltää harjuksen lähinnä perhokalastajien saaliiksi, mutta harri kelpuuttaa yhtä lailla virvelivälinein tarjotut pikkuvieheet, jos niiden kokoluokka on noin 2-5 cm. Ja kyllähän tästä kokoluokasta löytyy hyvä houkutus jos toinenkin.

Lippojen joukosta on valittavissa lukematon määrä hyviä vaihtoehtoja, muun muassa 6-grammainen Bete Lotto, kokojen 1 ja 2 Vibraxit, Kuusamon Uistimen 5-grammainen KUF, 4-grammainen Loimu, 7-grammainen Kumma, ja niin edelleen.

Lipoilla kalastaminen voi kuitenkin olla hiukan hankalaa, jos virta on hyvin vuolas.

Lippa vaatii eteensä hyvän ja herkästi pyörivän leikarin, mutta siimaan saattaa silti tulla kierrettä kovimmissa virran pyörteissä. Leikari on toki paikallaan kaikilla muillakin viehetyypeillä kalastettaessa.

Yksi hyvin toimiva vaihtoehto ovat liitsit. Niillä voi kelausnopeutta sopivasti muuttelemalla kalastaa lähes pinnasta aivan pohjakiviin saakka.

Hyväksi havaituista harjushoukutuksista mainittakoon MA Leech ja MA Minileech. Niiden koukku on erittäin terävä ja niin laadukas, että siihen kunnolla tarrannut kala pysyy aika hyvällä todennäköisyydellä kiinni haaviin saakka.

Myös pienillä lusikoilla voi kalastaa veden pintakerroksista jopa syvien monttujen pohjalle saakka. Kyse on lähinnä siitä, montako sekuntia lusikan antaa vajota ennen kelaamisen aloittamista.

Lusikoista eritysmaininnan ansaitsee Kuusamon Uistimen Räsänen 4 cm, joka toimii muillekin lajeille kuin harjukselle. Se on erittäin hyvä ja monipuolinen viehe oikeastaan kaikille kalalajeille Lapin vesillä.

Pikkulusikat lentävät hyvin, kunhan siima ei ole ylettömän paksua. Noin 0,10–0,12 mm kuitusiima tarjoaa jo varmuudella riittävän vetolujuuden harjukselle, ja se kestää tarvittaessa harjusta paljon järeämmätkin kalat, lähinnä hauet ja taimenet.

Vaapuista löytyy monta kokeilemisen arvoista vaihtoehtoa, kuten Rapala Countdown CD01, Bagley Sunny B2, Siek Guppy ja niin edelleen. Nämä pikkuvaaput lentävät parhaiten, kun ne sitaistaan 0,06–0,10 millin kuitusiimaan ja lähetetään matkaan herkällä UL-vavalla.

Pintavieheitäkään ei pidä unohtaa. Jos harjusten tuikit rikkovat vedenpinnan, sinne sekaan voi tarjoilla vaikkapa 4-senttisen Rapala Ultra Light Popin, 5-senttisen Skitter Popin tai jonkun muun vastaavan kokoluokan popperin.

Pienillä uppoavilla vaapuilla voi ronkkia kosken kivien takana olevat montut. Tässä ottipelinä Rapala Countdown CD01, joka tarjoiltiin light-luokan vavalla ja 0,10 mm kuitusiimalla.

Panosta iltaan ja aamuyöhön

Alkukesällä kasvillisuutta on vielä niukasti niin vedessä kuin rannoilla.

Rantakoivikoissa lehdet ovat pieniä, joten rannoilla liikkuva kalastaja näkyy kauas. Etenkin kirkkaina pilvettöminä päivinä kalat voivat olla hyvinkin arkoja, ja ne voivat säikkyä rannalla rymistelevää ihmistä.

Tällaisissa olosuhteissa kalastaminen kannattaa ehkä keskittää illan ja alkuyön tunteihin noin klo 20–01 välille tai aamuyöhön ja aamuun klo 03–07 välille.

Pukeutumisellakin saattaa olla väliä. Maastoon sulautuva takki ja housut voivat olla parempi valinta kuin oikein räikeän väriset ja satojen metrien päähän erottuvat vaatteet.

Kun lähestyt järvien välistä joenpätkää, liiku varovasti ja etene järjestelmällisesti. Pinnankorkeudeltaan ylemmällä järvellä kannattaa kalastaa tarkasti koko joen niska-alue. Jos harjukset oleskelevat niskalla, ne paljastavat olinpaikkansa todennäköisesti tuikkeina.

Koskialueen toisessa päässä, alemmalla järvellä, pelialuetta on niin kauas järven puolelle kuin selkeästi virtaavaa vettä näkyy.

Toisinaan isot harjukset viihtyvät alkukesällä juuri tällaisissa paikoissa, järveen päättyvän kosken alla olevassa montussa, jossa virta pyörii voimakkaasti. Näissä kuopissa voi olla vettä monta metriä, joten niiden tarkka kalastaminen saattaa vaatia lisäpainon. Sellaiseksi käy päärynäpaino, joka sidotaan siimaan muutaman kymmenen sentin verran vieheen eteen.

Itse koskialueella on hyvä ronkkia huolellisesti kaikki kivien takuset ja peilipintaiset kohdat – virran reunoja unohtamatta. Kokeile vaihtelevasti eri syvyyksiä. Aloita pintakulkuisilla vieheillä ja kalasta sama kohta vielä uudelleen vähän syvemmälle sukeltavalla vieheellä.

Älä unohda matkavarustuksestasi haavia. Siitä on varmasti iloa sillä hetkellä, kun ohuen siiman päässä rimpuilee kehukokoinen harri.

Jos harjus äityykin hyvälle syönnille, muista silti kohtuus. Tarkista kalastusluvasta vuorokausikohtaiset saaliskiintiöt ja noudata niitä.

Lisää vinkkejä:

Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi