Alkuvuodesta 30 vuotta täyttänyt Virtavesien hoitoyhdistys eli Virho on ympäristönsuojelujärjestö, joka on keskittynyt vaelluskalakantojen elvyttämiseen pääosin elinympäristökunnostuksin.

Superflies on sen sijaan tuoreempi toimija. Viime vuonna perustettu Superflies on nimestään huolimatta kotimainen yritys, joka keskittyy ainoastaan perhojen verkkokauppaan. Yritys on kerännyt valikoiman perhoja ”Virtavesiemme puolesta” -kategoriaan. Jokaisesta tämän ryhmän myydystä perhosta lahjoitetaan euro Virholle virtavesien kutualuekunnostuksiin.

Kategorian perhoista löytyy niin pintaperhoja, uppoperhoja kun nymfejä ja streamereitäkin, mutta pääpaino on lohi- ja putkiperhoissa.

Myös pyöreitä

Virhon tavoin pyöreitä, tosin kymmenen vuotta enemmän, tänä vuonna täyttävä näyttelijä Jasper Pääkkönen on toinen Superflies-nettikaupan perustajista. Hän on aiemminkin avustanut Virhoa, myös suoralla rahallisella tuella. Pääkkönen kertoo, että Virtavesi-kategorian perhoja on varastossa liki 10 000, joten mikäli perhot käyvät kaupaksi, nousee Virhon saama tuki varsin mukavaksi.

Pääkkönen toteaa, että Virho saa jo muutaman tuhannen euron summalla isoja asioita aikaiseksi kunnostaessaan taimenen kutualueita.

Koska perhojen hinnat ovat korkeintaan muutaman euron luokkaa, on helppo arvata, ettei kampanja tuo kilisemällä rahaa Superfliesin kassaan. Menevät kaiketi lähinnä omakustannehinnalla, hyvän asian vuoksi.

Voi olla, että tätä isompaa lohikalaa saa jonkin aikaa odottaa. Pääkkösen ennätyslohi, Patagoniassa perhoa puraissut kuningaslohi, painoi 38 kiloa. Tämäkin kala tuli Superfliesin perholla, 12-senttisellä Willie Gunn -putkella. Kuva: Solid Adventures.

Jasperin perhonvinkkejä

Pyysin Jasper Pääkköstä antamaan jotain vinkkejä ja käyttösuosituksia Virho-valikoiman lohiperhoista. Tässä muutamia poimintoja.

Munro’s Killer #10

Tämä perho on Islannin tuliaisia, tai tarkemmin siellä ensimmäistä kertaa siimani päähän päässyt ja hankalan kalastuspaivan pelastanut kaksihaara. Olen sittemmin saanut Munrolla toistakymmentä titti- ja jalkaluokan kalaa niin Norjasta kuin Venäjältäkin.

Musta Frances

Frances taitaa olla lähes jokaisen islantilaisen lohenkalastajan suosikkiperho. Kalastan pienellä mustalla tai punaisella Franceksella oikeastaan yksinomaan vapaasti virran mukana ylävirtaan, ikään kuin pitkällä siimalla larvastellen. Kun pieni, painava Frances tulee kovaa vauhtia lohen nenän eteen, on kalan reagoitava salamannopeasti. Ja monesti reaktio on toivotunlainen.

Executioner Hitch

Pienet pintakalvossa surffaavat hitchit kuuluvat mielestäni jokaisen lohenkalastajan perusarsenaaliin heinä-elokuun reissuilla. Hitchaaminen on äärimmäisen tehokas tapa saada passiivinen kala reagoimaan perhoon, ja jos hitchiin pyörähtävä kala ei ota, ratkaisee pikainen vaihto pieneen kaksihaaraan monesti pelin. Lisaksi ”hitsaus” on pirun jännittävää, sillä jokaisen otin näkee.

Sunray Shadow

Alumiiniputkinen “Santikka” on lähes takuuvarma perhovalinta yleisperhoksi. Koitunut monen suurlohen kohtaloksi. Sidoin tämän perhon kaverilleni Antero Vartialle siiman päähän hänen ensimmäisellä perhokalastusreissullaan, ja kaskin kalastamaan erään kosken kuohuja taimenen toivossa. Kala kiinni, ja ensimmäisessä hypyssä kävi ilmi, että kyseessä ei ollut taimen, vaan kirkas jalkaluokan lohi. Kala saatiin rantautettua, ja kyseessä oli Anteron elämän ensimmäinen perholohi.

Randy Candy #12

Kalastan lohta yhä enemmän pienillä, #12 kaksihaaroilla. Pienet perhot toimivat erinomaisesti heinäkuun puolivälistä kauden loppuun saakka, myös isoille kaloille. Olen saanut monta lohiluokan kalaa pikkuperhoilla, ja etenkin helteellä perhon koon pienentäminen aina 14–16-luokkaan voi ratkaista pelin. Randy Candy on kesärasiani takuuvarmoja vakioperhoja.

Snaelda

Saksanlipun väreissä uiva Snaelda on perhona ruma kuin mikä, mutta sen tehoa ei kukaan voi kieltää. Virho-valikoiman Snaeldat toimivat lähes tilanteessa kuin tilanteessa, mutta omiaan Snaelda on alkukaudella, veden ollessa korkealla.

Silver Stoat’s Tail

Vielä yksi takuuvarma perus-kaksihaara jokaisen pohjoisten jokien kävijän rasiaan. Hopearunkoinen Stoat’s Tail on yksinkertainen ja tehokas. Valitse pieni koko, vaikka #12, heitä normaalisti 45 astetta alavirtaan, ja strippaa lyhyin ja terävin vedoin niin nopeasti kuin voit. Keskikesällä ja loppukaudesta pirullisen tehokas tekniikka.

Tilaamieni perhojen joukossa oli muun muassa Junction Shrimpejä, Flame Thrower-putkia sekä silmällisiä Santikoita alumiiniputkissa.

Tilasin kokeeksi

Koska olen nykyään ylen laiska perhonsitoja, ja vielä lisäksi erityisen laiska sitomaan putkiperhoja, tilasin kokeeksi pienen erän putkia Superfliesin verkkokaupasta.

Vaikka sivustolla mainitaan ainakin osan Virtavesiemme puolesta -kategorian perhoista olevan laadunvalvonnassa pikku epätarkkuuksien vuoksi kakkosluokkaan sijoitettuja yksilöitä, en voi sanoa löytäneeni ostamistani perhoista moitteen sijaa.

Superflies-verkkokaupan Virho-kategoriaan pääsee tästä linkistä.