Kun Metsähallitus ilmoitti toukokuun ensimmäisellä viikolla, että erävalvonta kiinnittää erityistä huomiota villiintyneeseen nuotioretkeilyyn ja että luvattomista avotulista aletaan jakaa sakkoja, alkoi seurakunnassa eli sosiaalisessa mediassa napina.

Vaikka enemmistö kansalaisista tuntui kannattavan ajatusta, että vääriin paikkoihin tehdyistä nuotioista voi saada jatkossa rangaistuksen, osa ei päätöstä hyväksynyt.

Sakottamisen arvioitiin olevan keino kerätä valtiolle lisää rahaa. Ja koska kansallispuistot ja muut mahdolliset retkeilyalueet ovat valtio-omistuksen kautta kansalaisten yhteistä omaisuutta, omistajat voivat valita omat nuotiopaikkansa ja tehdä nuotioita milloin huvittaa.

Erityisen innokkaasti vapaata tulentekoa kannattivat ns. eräjormat, jotka omien sanojensa mukaan  hallitsevat tulenteon ja nuotion sammuttamisen taidon myös erilaisten palovaroitusten aikana.

Metsähallituksen mukaan luvattomasta nuotiosta voi seurata keskimäärin kuusi päiväsakkoa. Luonnonsuojelualueella sakko on hieman kovempi, keskimäärin kaksitoista päiväsakkoa, koska luvaton nuotio määritellään luonnonsuojelurikkomukseksi.

– Päiväsakkomäärät tulevat suoraan poliisin sakkokäsikirjasta, jossa määritellään ne teot, joista sakko voidaan kirjoittaa ja kuinka suuri sakko kyseisestä teosta voidaan määrätä tietyn liukuman rajoissa. Liukuma puolestaan riippuun teon lieventävistä tai raskauttavista seikoista, valottaa ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksen Eräpalveluista.

Miljonäärille iso sakko

Toisia päiväsakko kirpaisee enemmän kuin toisia. Pienituloiselle kahdentoista päiväsakon rangaistus on minimissään 72 euroa ja jos luvattoman nuotion äärestä löytyy miljonääri, puhutaan jo kymmenistä tuhansista euroista.

Erätarkastajien, kuten muidenkin valvontaviranomaisten lähtökulmasta sanktion ennalta estävyys on merkittävämpi asia kuin sakon suuruus. Toimintalinjan määrittelee erävalvontalaki.

– Kansalaisia pyritään ohjaamaan ensisijaisesti neuvoin ja opastamalla ja vasta sen jälkeen turvaudutaan kovempiin keinoihin, esimerkiksi sakotukseen.

Metsähallitus on pyrkinyt kevään aikana tiedottamaan retkeilyn pelisäännöistä, joista on lipsuttu erityisesti eteläisimmän Suomen kansallispuistoissa. Niissä retkeilijöiden määrä on kasvanut voimakkaasti koronaviruksen rantautumisen jälkeen ja samalla myös erilaiset lieveilmiöt ovat lisääntyneet.

– Metsähallituksen henkilökunta on käynyt neuvomassa paikan päällä retkeilijöitä ja nyt päätettiin julkaista hieman raflaavampi tiedote, jotta asiaan oikeasti kiinnitettäisin huomiota. Aina, kun tiedotteessa mainitaan sakot, keskustelu vilkastuu.

Ahosen mukaan valvontaa on tarkoitus suunnata alueille, joissa on havaittu eniten vilkastuneen liikenteen aiheuttamia ongelmia. Valvonnan avulla lisätään ihmisten kohtaamista, opastamista ja neuvontaa, mutta myös riskiä jäädä kiinni laittomista tempuista.

– Jos ilmiö saadaan asettumaan, voidaan palata taas niin sanottuun normaalitilaan.

Sadekuuro toisensa jälkeen on pyyhkinyt Lemmenjoen yli. Nuotio on rakennettu vanhalle tulipaikalle Lemmenjoen kansallispuiston pohjoispäässä.

Miljoona hehtaaria valvottavana

Ahosen mukaan Suomessa on kaksitoista vakituista erätarkastajaa, ja yhden tarkastajan tontin koko eli valvottava alue on keskimäärin miljoona hehtaaria maita ja vesiä.

– Erävalvontalain määrittelemä ”valvontakategoria” on sangen laaja, joten yhteen paikkaan ei valvontaa voida käytännössä pitkäksi aikaa sitoa.

Suomen määrittelemät rangaistukset ja sakotuskäytännöt luonnonsuojelurikkomuksista vaikuttavat varsin vaatimattomilta, jos niitä vertaa vaikkapa esimerkiksi Yhdysvaltojen vastaaviin.

– USA:n rangaistuskäytäntö on ylipäätään Suomea huomattavasti ankarampi. Muistakin kuin luonnonvararikoksista on tarjolla melko kitkerä kattaus, ainakin lainrikkojan näkökulmasta.

Ahosen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että käytännössä rikoksentekokynnyksen ylittymiseen vaikuttaa pikemminkin kiinnijäämisen riski kuin teosta määrätty rangaistus.

Jos laittomaan paikkaan tai laittomaan aikaan nuotiota sytyttelevä satunnainen retkeilijä tiedostaa, että alueella liikkuu valvojia ja teosta voi jäädä kiinni, nuotio voi jäädä sytyttämättä.

– Totta kai rangaistusten ankaruudellakin on vaikutusta. Mitä pienempi sakko teosta on luvassa, sitä herkemmin myös niin sanotut ei-paatuneet lainrikkojat voivat syyllistyä luvattomuuksiin tai laittomuuksiin.

Millaisia sakkoja maailmalla on jaettu luonnonsuojelualueilla tehdyistä laittomista tempuista? Juttu jatkuu alapuolella!

Tuhannen dollarin lento

USA:n kansallispuistoissa kiellettiin droonien eli pienoislentolaitteiden lennättäminen vuonna 2014. Lain toimivuus tuli testatuksi samana vuonna Yellowstonen kansallispuistossa, jossa oregonilainen mies yritti saada villiä luontoa videolle droonin kameran avulla. Oikeuden mielestä mies häiritsi laitteella lähinnä biisoneita ja pelotti suositun kuuman lähteen äärelle kokoontuneita turisteja. Suoritus palkittiin tuhannen dollarin sakolla.

Hollantilainen turisti puolestaan onnistui lennättämään drooninsa Yellowstonen suurimpaan ja suosituimpaan kuumaan lähteeseen. Tempusta mies sai 3000 dollarin sakon.

Arvokkaita polttopuita

Kaikissa kansallispuistoissa ei ole välttämättä sallittua kerätä pähkinöitä, marjoja, hedelmiä tai polttopuuta edes omaan käyttöön. Tämän unohti mies, joka keräsi polttopuuta Australiassa, Murrumbidgee Valleyn kansallispuistossa vuonna 2019. Puut tulivat melko kalliiksi, sillä mies sai teosta 30 000 dollarin sakot.

Ruokaa eläimille

Villieläinten ruokkiminen ei kannata, ainakaan USA:n puistoissa. Esimerkiksi ruuan syöttäminen karhuille saattaa aiheuttaa sen, että niiden luontainen ihmispelko häviää ja ne hankkivat ruokansa mieluummin ihmisiltä ja tarvittaessa vaikka väkisin. Jos kielloista huolimatta heittelee makupaloja villieläimille, saattaa joutua maksamaan jopa 5000 dollariin nousevat sakot ja viettämään vuoden vankilassa.

Kallis kivenmurikka

USA:n kansallispuistoissa kannattaa välttää kiipeilyä tai kävelyä hienoilla kivimuodostelmilla ja erityisen tarkkana kannattaa olla kivimuodostelmien turmelemisen suhteen. Vuonna 2013 kaksi vanhempaa poikapartion johtajaa päätti vyöryttää Goblin Valleyn puistossa paikaltaan yhden kiven, jotta se ei kaatuisi ihmisten päälle. Kivi oli sattumalta ollut kyseisellä paikalla viimeiset 170 miljoonaa vuotta ja koska herrat kuvasivat temppunsa videolle, asiaa päästiin puimaan oikeudessa. Miehiä uhkasi jopa viiden vuoden vankeusrangaistus, mutta oikeus päätti rangaista miehiä rahallisesti tuhansien dollarien sakoilla. Miesten kuvaama video kiertää yhä verkossa ja muistuttaa uroteosta!

Luolasta löytyi kalliita etanoita

Amerikoissa on paljon luolia, joissa voi käydä vapaasti, mutta ihan kaikkiin ei kannata tunkeutua, varsinkaan niihin, joita puistonvartijat eivät valvo. Sellaisiin kannattaa pyytää lupa puiston johdolta. Kanadan puolellakin kannattaa huolehtia, ettei änkeydy ihan joka paikkaan. Sen sai huomata mies, joka meni kylpemään luolassa olevaan luonnon muodostamaan lämpimään vesialtaaseen Banffin kansallispuistossa. Lämminvesiallas oli sattumalta myös vaarantuneen kotilolajin kotipaikka, joten temppu ei valvojia lämmittänyt. Etanoiden kanssa kylpeminen arvioitiin 75 000 dollarin arvoiseksi suoritukseksi ja lisäksi tarjolla oli vuoden vankilatuomio.

Hätänuotio karkasi käsistä

Espanjalaiseen Sierra Nevadan kansallispuistoon eksynyt englantilainen mies teki vuonna 2005 omasta mielestään ihan pienet tulet, jotta pelastuspartio löytäisi hänet helpommin savun avulla.  Homma karkasi kuitenkin himpun verran käsistä ja nuotiosta alkanut tulipalo poltti reilut 2000 hehtaaria metsää. Sammutushommissa askaroi kahdeksan päivää 227 palomiestä, tusina lentokoneita ja 20 helikopteria. Britti sai epäonnistuneista hätätulista 18 kuukauden vankeustuomion, mutta lisäksi hänet tuomittiin maksamaan korvauksia peräti 10,6 miljoonaa euroa.

Kalifornialainen mies, joka kokeili Joshua Treen kansallispuistossa sytkärillä miten palmunlehti syttyy, onnistui synnyttämään maastopalon, jossa tuhoutui luontoa eli puita, ruohoa, pensaita ja muuta kasvillisuutta reilun yhdeksän aarin verran. Puut sattuivat olemaan presidentinpalmuja (Washingtonia filifera), joten sytkärin kanssa leikkiminen arvioitiin oikeudessa runsaan 21 000 dollarin suoritukseksi.