Ranta on kampanjoinut vuosia lähiretkeilyn puolesta ja toivonut ihmisten löytävän ympäröivän luonnon hienouden.

Vapaaehtoistyö on miehelle tuttua ja nyt julkistettuun kummiuteen hän suhtautuu nöyrästi, mutta innokkaana kantamaan kortensa kekoon suomalaisen retkeilyperinteen ja retkeilyalueiden sanansaattajana. Ranta oli muun muassa Suomi 100 -vuoden Metsähallituksen Luontolähettiläs.

– Retkeilyalueilla kulkeminen ja leiriytyminen on vapaampaa kuin kansallispuistoissa, mutta silti ne ovat erinomaisesti varusteltuja ja upeita paikkoja, Joppe Ranta muistuttaa.

Hän pitää kansallis- ja luonnonpuistoja hyvin tärkeinä, niiden suojelustatuksen kannalta, mutta haluaa muistuttaa, että myös retkeilyalueilla on useita suojelun piirissä olevia alueita. Selkeimmäksi eroksi Ranta mainitsee jokamiehenoikeudet, jotka ovat voimassa retkeilyalueilla, mutta rajoitettuina käytössä luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa.

Vapauteen liittyvät Rannan mukaan myös jokamiehen velvollisuudet, joita on syytä noudattaa aina luonnossa liikuttaessa.

– Virkistysalueina kaikilla näillä, kansallispuistoilla ja retkeilyalueilla, on hyvin tärkeä tehtävä valtakunnallisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, Ranta lisää.

Evon retkeilyalue perustettiin 25 vuotta sitten, mutta alueen metsänhoidollinen historia on huomattavasti pitempi, sillä Ewoisten metsänhoito-opiston perustamiskäsky annettiin Aleksanteri II:n toimesta vuonna 1858.

Varsinainen metsänhoitajien koulutus alkoi virallisesti maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1862. Tänä päivänä Evolla kulkevat metsänhoito, koulutus ja retkeily käsi kädessä.

Retkeilyaluekummi tai lyhyemmin retkikummi retkeilee itse, jakaa tietoa sekä vinkkejä ja toimii muutenkin oman alueensa viestinviejänä. Kummi voi toimillaan esitellä paikkoja, muistuttaa retkeilyetiketeistä, ottaa kantaa, ohjailla mielipiteitä ja paljon muuta. Kummi voi olla mukana alueen kehittämisessä ja uusien rakenteiden testaamisessa.

Läheinen suhde Evoon

Joppe Ranta on retkeillyt Evon metsissä jo kohta viiden vuosikymmenen ajan.

Isot ja pienet partioleirit, partiojohtajien jatkokurssi sekä erilaiset pienemmillä porukoilla tehdyt retket ovat tuoneet alueen tutuksi, mutta myös rakkaaksi.

– Olen esimerkiksi kolmena kesänä tuonut Evolle YLE Summeriin tehdyn nuortensarjan kuvaukset, koska alue on siihen erittäin toimiva sisällöllisesti ja tuotannollisesti, Ranta kertoo Korpijengin ja Metsähaasteen tuotannoista, joissa hän on työskennellyt maasto-osuuden tuotantopäällikkönä eli majoitusmestarina.

Retkeilytoimittajana Joppe Ranta tunnetaan erityisesti Retki- ja Erä-lehtien artikkeleistaan jo vuosien takaa.

Ranta on vahva vaikuttaja sosiaalisessa mediassa ja toiminut kouluttajana sekä esiintyjänä messuilla ja tapahtumissa. Hänen Retkinikkari-brändinsä juontaa juurensa muutaman vuoden taakse YLEn Erätulilla-ohjelmaan, jossa hän jakoi vinkkejä ja esitteli niksejä katsojille.

– Retkeily- ja eränkäyntikulttuuri on minulle sydämen asia. Vanhat ja uudet erätaidot sekä suomalainen tapa liikkua ja elää luonnossa ovat kiehtoneet minua pikkupojasta asti, Ranta kertoo.

Hänellä vuosia jatkunut harrastaminen ja liikkuminen metsissä on kartuttanut tietoja ja taitoja, joita hän omalla toiminnallaan yrittää edistää ja ylläpitää.

– Retkeilyaluekummi ei ole keulakuva, vaan enemmänkin kanssakulkija tai vertaisretkeilijä ja yhteisten polkujen löytäjä, Evokummi Ranta kiteyttää.