Puutiaisten eli punkkien kannalta kulunut talvi on ollut loistava ainakin Etelä-Suomessa. Leudon talven aikana puutiaisten puremilta ei ole vältytty etelässä edes perinteisinä talvikuukausina.

Niinä harvoina kertoina, kun pakkasia on ollut, punkit ovat päässeet kylmyyttä pakoon karikkeen eli kuolleiden lehtien ja kasvinosien alle.

Edessä voi olla monipuolinen ja kattava punkkikesä!

USA:ssa ilmestyvä Field & Stream -lehti ”paljasti” maaliskuun alussa kahdeksan keinoa, joilla punkit pidetään pois ihmisistä ja omaisuudesta. Jälkimmäisellä termillä lehti tarkoittaa sisätiloja ja niissä olevaa irtaimistoa, kuten sohvia ja mattoja.

Puolet amerikkalaisista konsteista liittyi permetriiniin. Ainetta saa ostaa mm. suihkeena, jota voi ruiskuttaa vaatteisiin, hattuihin, sukkiin ja jalkineisiin. Permetriiniä voi käyttää lehden mukaan myös telttoihin ja rinkkoihin, mutta ei suoraan iholle.

Erillistä suihkepulloakaan ei välttämättä tarvita, jos ostaa permetriinillä kyllästettyjä vaatteita, säärystimiä tai käsivarsisuojia.

Permetriinillä kyllästettyjä paitoja ja sukkia saa Suomestakin ja ainetta myydään myös suihkepulloissa. Bio-Kill -nimistä ainetta löytyy esimerkiksi rautakaupoista tai tavaratalojen puutarhaosastoilta, mutta myös retkeilyyn ja ulkoilmaelämään erikoistuneista liikkeistä.

Scandinavian Outdoor Storesta suihkepullon saa 16,90 eurolla.

Yrityksen verkkosivuilla muistutetaan, että aine on tarkoitettu tuhohyönteisten torjuntaan sisätiloissa ja että Bio Kill on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Lisäksi muistutetaan sen pitkäaikaisista haittavaikutuksista ja siitä, että aine voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Puutiaiset levittävät yleensä kahta eri tautia, borreilioosia ja puutiaisaivotulehdusta, joskus myös jänisruttoa.

Myrkytetään ne kaikki?

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Jani Sormunen on tutkijatohtori, jonka elämä on pyörinyt punkkien ympärillä jo vuosia.

Sormusen väitöskirja käsitteli Lounais-Suomen puutiaisia (Ixodes ricinus), niiden populaatioiden muutoksia ja punkeissa vaanivia patogeenejä eli taudinaiheuttajia. Noin yksinkertaistettuna.

Sormusen mielestä permetriinin käyttö laaja-alaisesti ei ole suositeltavaa, eikä hän välttämättä pukisi permetriinillä kyllästettyjä vaatteitakaan kovin herkästi päälleen. Ainakaan suoraan ihoa vasten.

– Aine on haitallinen etenkin vesieliöille, mutta tappaa tietysti myös maaselkärangattomia varsin valikoimatta. Pölyttäjillä ja muilla hyödyllisillä niveljalkaisilla tuntuu jo muutenkin menevän sen verran heikosti, ettei niiden kantoja kannata enää rokottaa laajoilla myrkytyksillä.

Kauriit ja erityisesti niiden lämmin turkki on punkkien kannalta loistava paikka lisääntyä ja täyttää maa, joten ehkä permetriiniä kannattaisi levittää eläimiin esimerkiksi ruokailupaikoilla? Sormunen ei kannata ajatusta.

– Permetriini voi huuhtoutua eläimistä maastoon ja vesistöihin joko sen uidessa tai esimerkiksi sateen mukana. Tällöin tietyt alueet voivat saada jatkuvalla syötöllä myrkkyannoksia.

Sormunen muistuttaa, että permetriinin käytöstä ja muista toimenpiteistä huolimatta puutiaisten ja puutiaisvälitteisten tautien määrä on jatkanut kasvuaan myös Yhdysvalloissa.

– Ympäristöön kohdistuvaan riskiin ja haittaan nähden saavutettavissa oleva hyöty voi olla pieni.

Perinteisillä keinoilla

Punkkitohtori myöntää, että permetriinin, kuten muiden myrkkyjen tai karkottimien ruiskuttaminen lahkeisiin  voi vähentää vaatteeseen tarttuvien puutiaisten määrää. Aine kuitenkin suojaa vain niitä alueita, joihin sitä on levitetty.

– Esimerkiksi kenkään tai sukkaan tarttuva puutiainen voi silti ryömiä ihoa pitkin vaatteen alla tai pintakäsitellyn college-paidan hihaan tarttunut puutiainen hihan sisäpinnalla.

Vaarana on, että permetriini aiheuttaa liiallisen turvallisuuden tunteen, minkä seurauksena yleinen valppaus tai into puutiaissyynien tekemiseen vähenee.

– Itse en ole koskaan käyttänyt mitään myrkkyjä tai karkotteita, mutta varsin vähillä puremilla ja pistoilla olen selvinnyt, vaikka olen puutiaisia nimenomaan maastossa jahdannut.

Sormunen turvatuu itse perinteisiin torjuntakeinoihin ja kannustaa muitakin noudattamaan hyväksi havaittuja käytäntöjä.

– Kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan pitkälahkeisia vaatteita, tehdä puutiaissyyni ulkoilun jälkeen, ottaa riskialueilla puutiaisaivotulehdusrokote ja vältellä pahimpia ryteikköjä. Maastossa liikkuessa kannattaa myös välillä vilkuilla lahkeitaan.

Ei tuotteita ulkokäyttöön

Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (Tukes) permetriini tunnetaan hyvin. Se tiedetään myös, että ainetta myydään erilaisissa liikkeissä, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä vaikkapa tuhohyönteisten torjunnan kanssa.

Ylitarkastaja Oskari Hannisen mukaan permetriini on yksi myrkyllisimmistä hermomyrkyistä

Permetriiniä sisältävien tuotteiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat riskit arvioidaan Hannisen mukaan perinpohjaisesti siinä vaiheessa, kun tuotetta ollaan tuomassa johonkin EU:n jäsenmaahan.

– Toistaiseksi ei ole yhtään valmistetta, jossa permetriinin ulkokäyttö olisi sallittu. Esimerkiksi Bio Kill on tarkoitettu vain sisäkäyttöön ja jos sitä ruiskutetaan vaatteisiin, se ei ole lain mukaista.

Hannisen mukaan liikkeillä on oikeus myydä permetriiniä sisältäviä tuotteita, jos asiakasta ei johdeta harhaan eli ohjata laittomaan käyttöön. Osa vastuusta siirtyy myös aineen käyttäjälle.

– Jos permetriiniä käyttää väärin, se on kemikaalilain mukaan kemikaalirikos.

Permetriini on todettu vaaralliseksi hyönteisille, mutta nisäkkäille se on vain ”akuutisti myrkyllistä”. Myös ihminen on nisäkäs, eli miksi vaikkapa permetriinilla kyllästettyjen vaatteiden käytöstä pitäisi huolestua, jos aine ei ole ihmiselle myrkyllistä?

– Permetriini on luokiteltu ihoa herkistäväksi aineeksi ja sen vuoksi kaikissa valmisteissa on varoituslauseke, että aine voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

Vaikutukset riippuvat pitkälle aineen pitoisuudesta, mutta on muistettava, että jos permetriiniä suihkuttaa vaatteille pitoisuus kasvaa, kun tuotteessa olevat liuottimet haihtuvat.

Vesipesu kielletty

Suurin ongelma ovat permetriinin ympäristövaikutukset ja muun muassa sen vuoksi aineen ulkokäyttö on Hannisen mukaan ”hankalaa”. Mutta hankalaa on myös sisäkäyttö.

Mietitäänpä vaikkapa mattoja tai niitä vaatteita! Jos ruiskutat permetriiniä tekstiileille tai matoille, onko tarkoitus, että pistät ne joskus pesukoneeseen tai kuljetat laiturille pestäväksi? Ei ehkä kannattaisi.

– Permetriini on moneen muuhun tuotteeseen verrattuna hyvin pitkäikäinen hyönteismyrkky. Tehokkuuden kestoon vaikuttavat toki monet muut asiat, kuten kuinka paljon käsitelty pinta altistuu kulutukselle tai UV-säteilylle.

Hannisen mukaan pesun yhteydessä permetriiniä irtoaa joka tapauksessa vaatteen pinnalta ja päätyy viemäriverkoston kautta ympäristöön.

– Osa permetriinistä jää varmasti kuituihin, mutta permetriinin myrkyllisyydestä johtuen jo pienet määrät aiheuttavat riskiä ympäristössä. Toistaiseksi yhtään valmistetta ei ole hyväksytty vesipestävien tekstiilien käsittelyyn.