Pohjavedet ovat pääosin toipuneet hyvin viime vuosien kuivuudesta, mutta erikokoisten pohjavesimuodostumien tilanteessa on selviä eroja. Suuret pohjavesimuodostumat täyttyvät huomattavasti hitaammin kuin pienet muodostumat.

Maan etelä- ja keskiosissa pienten ja keskisuurten pohjavesimuodostumien pinnat ovat pääosin 15–75 senttiä ajankohdan keskiarvoja ylempänä.

Pohjoisessa pohjaveden pinnat ovat ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, mutta pinnat ovat yhä ajankohdan keskiarvoissa.

Seurantaa ympäri maata

Sen sijaan suurissa pohjavesimuodostumissa kuivien vuosien vaikutus näkyy edelleen. Suurten muodostumien pinnankorkeudet ovat yleisesti 10–40 senttiä alle ajankohdan keskiarvojen.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua noin 80 asemalla eri puolilla Suomea. Asemat sijaitsevat mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, jotka on valittu edustamaan erilaisia hydrologisia ja geologisia olosuhteita.

SYKE kertoo pohjavesitilanteesta verkkosivuillaan.

Suuret reagoivat hitaasti

Suomen suurimmat ja laadullisesti parhaat pohjavesialueet sijaitsevat jääkauden muodostamilla harjualueilla kuten Salpausselällä.

Muutokset pohjavesissä ovat hitaita. Pienissä pohjavesiesiintymissä veden kiertoaika on viikkoja tai kuukausia, suurissa jopa useita vuosia. Pienet pohjavesiesiintymät ovat herkimpiä muutoksille.

Erä kertoi kuivuuden ja kuumuuden vaikutuksesta pohjavesiin joulukuussa 2018.

SYKEn hydrogeologi Mirjam Orvomaan mukaan suurten pohjavesimuodostumien täyttyminen vaatii aikaa ja sateita. Myös lumen sulamisella on merkitystä, tosin etelässä laajalla alueella lunta ei tähän mennessä ole kuluvana talvena ollut.

– Jos lumi sulaa haihtumalla ilmaan ja maa on roudassa, sulamisvettä ei juuri pääse imeytymään maaperään ja edelleen suodattumaan pohjavedeksi, Orvomaa sanoo.

Pohjavedeksi suodattuminen on hidasta. Suodattuminen kestää muutamista viikoista muutamaan vuoteen. Pohjavedet ovat hitaasti uusiutuva luonnonvara.

Maaperä etelässä märkää

Talvella pohjavedet kääntyvät luontaisesti laskuun. Kun maa on roudassa, pintavettä ei juuri suodatu pohjavedeksi.

Tänä talvena Etelä-Suomessa maa on ollut laajoilla alueilla roudaton ja vettä on satanut runsaasti, mikä on edistänyt pohjavesivarantojen täyttymistä. Maaperä on monin paikoin hyvin märkää.

– Jos maaperä on täynnä vettä,  niin sadevesi ei enää imeydy siihen vaan valuu eteenpäin pintavaluntana, Orvomaa sanoo.

Samantapainen tilanne toistuu myös silloin, jos maa on rutikuivaa. Vesi ei pääse imeytymään kuivuuden kovettamaan maahan vaan valuu pois.

Pikkujokien tilanne parantunut

Täyttyneet pohjavesivarannot ovat ihmisen kannalta hyvä asia, koska silloin vettä varmasti riittää kaivoihin ja laajempaan yhdyskuntien vedenottoon.

Myös pohjavesivaikutteisissa vesistöissä kuten pienissä, lähteistä vetensä saavissa joissa tilanne on nyt selvästi parempi kuin pari vuotta sitten vastaavaan aikaan.

Toisaalta jos pohjavesivarannot ovat ääriään myöten täynnä ja maaperä kauttaaltaan litimärkä, se voi aiheuttaa ongelmia rakenteiltaan huonokuntoisille kaivoille.

Korkealla oleva pohjavesi ja vedellä kyllästetty maaperä saavat aikaan sen, että pohja- ja pintavesi ovat tavallista enemmän vaikutuksessa toistensa kanssa. Seurauksena voi olla pintaveden pääseminen joihinkin kaivoihin.