Etenkin suuret järvet ovat edelleen ilman jääpeitettä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologi Heidi Sjöblomin mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

Jäät ovat poikkeuksellisen heikkoja tai niitä ei ole lainkaan Etelä- ja Keski-Suomen järvissä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän jäänpaksuus eroaa keskiarvosta.

– Nyt ollaan enemmän alkutalven tilanteessa kuin tyypillisessä helmikuun tilanteessa, Sjöblom sanoo.

– Runsaiden sateiden vuoksi virtaukset ovat kovia ja ne heikentävät jäätä edelleen. Erot jään paksuudessa järven eri osien välillä saattavat olla suuria.

Lumi heikentää jäätymistä

Jäättömät järvet voivat jäätyä melko nopeasti, jos pakkasta vihdoin tulee. Järvien vesi on lähes nolla-asteista, joten pakkasessa jääkansi muodostuu ripeästi.

Mitä tyynempi sää jäätymisvaiheessa on, sitä tehokkaammin jäätä muodostuu. Tuuli voi myös vaikuttaa ensijään laatuun, mutta kun järvi on saanut jääkannen, tuulen merkitys vähenee. Jää paksuuntuu alapuolelta, jonne tuuli ei vaikuta.

Jos järvi on jo ehtinyt jäätyä kunnolla, muutama plusaste ja vesisade eivät Sjöblomin mukaan kovin nopeasti vaikuta jäähän. Helmikuun tilanne on siis erilainen verrattuna kevääseen, jolloin voimakas auringonpaiste haurastuttaa jäätä tehokkaasti.

Jäälle satanut lumipeite heikentää jäätymistä, koska lumi on tehokas eriste. Paksun lumikuorman saaneessa Pohjois-Suomessa järvien jäät tuskin enää vahvistuvat tämän talven aikana.

Tuore tilanne selviää kartasta

Jäänpaksuutta seurataan eri puolilla Suomea 47 havaintopaikassa kolme kertaa kuussa eli kuun 10., 20. ja 30. päivä. Mittauspäivinä paksuustiedot päivittyvät SYKEn sivuilla olevaan karttaan ja taulukkoon.

Kartta ja taulukko päivittyvät sitä mukaa, kun havaitsijat tekevät mittaukset ja toimittavat jäänpaksuudet SYKEn rekisteriin. Sen vuoksi kartta voi olla varsinaisena mittauspäivänä vajavainen tai siellä voi olla virheitä, joita ei ole vielä ehditty korjata.

SYKEn mukaan mittaukset tehdään järvillä lähellä rantaa ja etenkin alkutalvesta jää voi olla huomattavasti heikompaa esimerkiksi selkävesillä. Mittausarvo on kolmen reiän keskiarvo jään kokonaispaksuudesta ja luku sisältää teräsjään, kohvan sekä mahdolliset vesikerrokset.

Myös merellä huonosti jäätä

Edellisellä mittauskierroksella 10. helmikuuta keskisessä Suomessa jään kokonaispaksuudet vaihtelivat 20–30 sentin välillä ja olivat noin 20 senttiä ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä.

Pohjois-Suomessa järvien jäänpaksuudet olivat lähempänä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Pohjois-Lapissa kokonaisjäänpaksuus vaihteli 50–70 sentin välillä, Etelä-Lapin ja Kainuun havaintopaikoilla kokonaisjäänpaksuus oli 30–50 senttiä.

Myös merellä jäätalvi on heikko. Käytännössä merialueilla ei ole lainkaan jäätä Vaasan eteläpuolella.

Merialueen jäätilanne selviää Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.