Costa Rica ja Nicaragua, trooppiset naapurivaltiot Keski-Amerikassa, Tyynenmeren ja Atlantin välisellä kapealla kannaksella. Näihin maihin suuntautui eilen päättynyt kalastusreissumme, jonka organisoinnista vastasi mainioon tyyliinsä Nicaraguassa asuva Petri Jaakkola (www.jaakkolatours.com). 

 Alkutahdit Puntarenassa 

Uutuutena ohjelmassamme oli kaksi kalastuspäivää Costa Rican Puntarenassa, suojaisalla ja kalaisalla lahtialueella Tyynenmeren puolella. 

Paikallinen kalastusmatkailufirma oli operoinut 13-henkisen porukkamme käyttöön kolme isohkoa, keskikatoksella varustettua alusta. Jakaannuimme veneisiin sen mukaan, kuka halusi heittokalastaa ja kuka uistella. 

Heitto-orientoituneena hankkiuduin luonnollisesti vieheenviskojien tiimiin. Tavoitteena olivat ainakin erilaiset piikkimakrillit, makrillit, tonnikalat, barrakudat, robalot ja kukkoahvenet (roosterfish), olipa jonkin lajin maailmanennätyskin täältä kotoisin. 

Ensimmäinen costaricalainen saaliini nappasi kohta aloituksen jälkeen jyrkän kalliosaaren rantatyrskyistä ja osoittautui metrin mittaiseksi nokkakalaksi. Niitä tulikin sitten päivän aikana useampia. 

Varsinaista juhlaa pääsimme kuitenkin kokemaan, kun löysimme selkävesiltä boniittien ja piikkimakrillien pinta-ajoja. Oli hienoa heittää vaappua tai lusikkaa lätinän keskelle ja päästä vääntämään kättä keskimäärin parikiloisten mutta sitäkin pippurisempien luontokappaleiden kanssa. Ei pärjää suomalainen kymppihauki näille. 

 Tarponikalastusta San Juanilla 

Pääkohteenamme olivat kuitenkin totuttuun tapaan Nicaraguan San Juan –joen mahtitarponit, joiden koon kertomiseen saattaa tarvita jopa kolmenumeroisia kilolukemia.

Tarponien luo matkustimme meriosion päätyttyä ja majoituimme tuttuun hotelliin pienessä El Castillon viidakkokylässä. 

Kalastus aloitettiin paikallisten oppaiden kanssa heti varhaisaamun kajossa, koska aamulla tarponit ovat aktiivisia. 

Koska useimmiten juuri ensimmäinen aamu on antanut parhaiten tapahtumia, ilmassa väreili usvan lisäksi käsin kosketeltavaa jännitystä.  

Vaan aina eivät toiveet ja todellisuus kohtaa. Jostain syystä joki oli tavallista hiljaisempi. Kalojen pintomisia kyllä nähtiin ja jokusia kiperiä tärppejäkin koettiin, mutta kunnon tartutukset puuttuivat. 

Kun sama jatkui vielä iltapäivälläkin, aloin hiukan huolestua.

Suurin osa porukastamme oli San Juanilla ensimmäistä kertaa ja olisi tietenkin mukavaa, jos suuret odotukset kalojen suhteen toteutuisivat. Mutta pakolla niitä ei saa ottamaan. 

 Juhlat alkavat 

Kolmantena aamuna tahti äkkiä muuttui. Ensin pienehkö 50-kiloinen raapaisi kiinni Miro Mäkisen Rapala Super Shad Rapiin läheltä kylän kohdalla kohisevan kosken niskaa, joten koskenlasku oli tosiasia.

Kala kuitenkin kesti kiinni ja saatiin ylös, mikä tarkoittaa tässä, että opas sai otteen perukkeesta ja kala vapautettiin veneeseen nostamatta. 

Seuraavaksi kuultiin ankaraa älämölöä toisesta veneestä, jossa Miro Tuominen seisoi vapa karmealla kaarella 85-kiloisen painaessa menemään.  

Haspelin kampi väärällä puolella, kelajalka irti vavasta, kädet krampissa, kaiken lisäksi tarponi pyrstöstä kiinni.

Draamankaarella oli kuitenkin onnekas loppu, sillä kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti vonkale lopulta antautui. 

Vielä samana aamuna oli San Juanilla varattuna lahja Jari Lapakolle. Vähän ennen päivätaukoa puna-valkoiseen Super Shad Rapiin rämähti 80-kiloinen lihaskimppu. 

Tämänkin kalan kanssa laskettiin koski ja rantautus tapahtui vasta reilun tunnin väännön jälkeen muutaman kilometrin päässä kosken alapuolella. 

 Kolme ylös 

Näiden saatujen kalojen väliin ja vielä loppureissullekin mahtui useita upeita tapahtumia, muun muassa Antti Virranniemen yli satakiloisen menetys Rapalan koukkurenkaiden pettäessä.

Valtavan hopeakuninkaan hyppysarja veneen takana tallentui monen silmäparin aivolohkoihin loppuelämän ajaksi. 

Mutta siis arvauskilpailun kysymys kuului, kuinka monta tarponia kolme venekuntaamme saa ylös asti kalastuspäiviemme aikana. Oikeaksi vastaukseksi tuli tällä kerralla kolme.

Mutta onnistuiko kukaan arvaamaan oikean vastauksen? Kyllä vain. Lähes 90 vastauksen joukossa oikeaan lopputulokseen oli osunut kolme vastaajaa, joten palkinto meni arvontaan.

Onnettaren suosikki oli tällä kertaa Tuomas Rinne Tampereelta. Onnea voittajalle ja muille iso kiitos osallistumisesta.