Martti Rikkonen on kuvannut metsoja jo vuodesta 1986 ja edellisen kerran Rikkonen esittäytyi metsokuvillaan Metsästysmuseossa vuonna 2003 (Pohjolan metson hovissa).

Taigametsot on jo viides Rikkosen näyttely Metsästysmuseossa ja se koostuu kokonaan uusista kuvista, joissa metso näyttäytyy sekä luontokuvauksen kohteena esiintymisalueensa pohjoiskolkassa, Inarin mäntymetsissä, että metsästäjien tavoittelemana saaliskohteena.

Metso on Rikkosen kuvissa pohjoisen taigan spesialisti, ankariin ja vaihteleviin olosuhteisiin sopeutuva selviytyjä.

Tarvittaessa metso voi olla mestarillinen piiloutuja, mutta  myös Suomen luonnon näyttävimmästä soitimesta tunnettu ikiaikainen havumetsän ja perinteisen eränkäynnin näkyvä toteemieläin.

Metsolla ja koppelolla eli naarasmetsolla on Suomen linnuista suurin sukupuolten välinen kokoero. Eroa korostaa koon ja erillisten nimitysten lisäksi väritys.

Metsoilla on lisäksi on soidinaikaa ja poikueiden nuoria yksilöitä lukuun ottamatta hieman toisistaan poikkeavat mieltymykset elinympäristöjen suhteen. Etenkin talvisin ne viihtyvät erillisissä parvissa.

Metsästäjille metson käyttäytyminen on ollut tuttua pitkään ja tietoa on hyödynnetty ammoisista ajoista lähtien. Vanhaa perua on myös haukkuvan lintukoiran käyttö metsästyksessä.

Metsokannat taantuivat 1960-luvulta alkaen 2000-luvulle asti ja luontainen, syklinen kannanvaihtelu vaimentui, kunnes 2010-luvulla on näkynyt merkkejä sen hiljattaisesta palautumisesta. Metsästysajoissakin on siirrytty noudattelemaan vuotuista kannankehitystä.

Metsästyskaudella 2019-2020 metsokantojen katsottiin Pohjois-Suomessa vahvistuneen niin, että jopa vuosikymmenet unohduksissa ollut uroslintujen pyyntiaika tammikuun lopussa päätettiin sallia muutamien kuntien alueella.

Taigametsot -valokuvanäyttely avautuu Metsästysmuseossa 30. tammikuuta ja samaan aikaan avautuu myös jousimetsästys esittelevä dioraama.

Jahdin Lumon dioraamassa esillä on kyttäyspyynti, jossatärkeitä elementtejä ovat naamioituminen sekä riistaruokintapaikkojen käyttö pienten hirvieläinten houkuttelemiseksi.

Dioraaman suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Kalle Ahonen ja Antti Saraja.

Suomen Metsästysmuseo sijaitsee Riihimäeltä ja lisätietoja museon aukioloajoista löytyy sen verkkosivuilta.