Metsähallitus kertoo, että Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2019 noin 3,22 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla on myös kasvanut 3,7 prosenttia ja on nyt yli 219 miljoonaa euroa.

Kasvuprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina, mutta nousutrendi on jatkunut jo yli 15 vuotta.

Valtion retkeilyalueilla tehtiin 274 400 käyntiä, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna sekä historiakohteille 802 300 käyntiä, missä on kasvua 3 prosenttia edellisvuodesta.

Myös muilla suosituilla luontokohteilla käyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaiskäyntimäärä kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen alueilla ja luontokeskuksissa on yli 8 miljoonaa.

Metsähallituksen mukaan kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta.

Tyytyväisyyttä uudesta rahoituksesta

Metsähallitus kerää suosituimmista hoitamistaan suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä, jotka löytyvät Metsähallituksen verkkosivuilta.

– Käyntimäärät ovat koko ajan nousseet, mutta rahoituskehyksemme on ollut laskeva. Jos tämä kehitys olisi jatkunut, käyntimäärät ja sitä myötä myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat alkaneet laskea. Myös käytön kestävyys ja asiakasturvallisuus olisi ollut koetuksella, jos meillä ei olisi ollut varaa ylläpitää palveluja, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksen tiedotteessa.

– Siksi olemme kiitollisia Luontopalvelujen rahoituksen tason pysyvästä nostamisesta ja kehittämiseen ohjatusta tulevaisuusinvestointirahoituksesta. Saamme varmistettua käytön kestävyyden ja laitettua retkeilypalveluja kuntoon, Tanninen jatkaa.

Asiakkaat tyytyväisiä

Asiakastyytyväisyys palveluihin on säilynyt korkealla tasolla ja oli viime vuonna 4,38 asteikolla 1–5. Se on kuitenkin ollut laskussa suuren kysynnän kohteilla, joilla ei ole pystytty panostamaan maastopalveluihin ja liikenneratkaisuihin.

– Lisärahoituksella pystymme parantamaan näiden suosituimpien kohteiden palveluja ja ratkomaan liikenteen ruuhkautumisongelmia. Lisäksi toivomme, että etenkin suurten kaupunkien läheisyydessä kunnat lähtevät kehittämään joukkoliikennettä kansallispuistoihin ja muihin suosituimpiin luontokohteisiin, Tanninen sanoo tiedotteessa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kipuiltu Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen ruuhkien kanssa.

Uusia aktiviteetteja

Kävijätutkimusten mukaan erityisesti luontoalueilla ja kulttuuriperintökohteissa korostuu merkitys henkiselle hyvinvoinnille.

Kansallispuistot myös liikuttavat ihmisiä monipuolisesti. Esimerkiksi Kolilla vuonna 2019 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan asiakkaat liikkuivat kansallispuistossa lihasvoimin yli miljoona kilometriä.

Perinteisten patikoinnin, melomisen ja hiihtämisen rinnalle on noussut uusia aktiviteetteja kuten maastopyöräily, polkujuoksu ja retkiluistelu.