Suomessakin tuttu puronieriä on vieraslaji, joka usein ajaa alkuperäisen lajin taimenen ahtaalle pienvesissä. Puronieriä saattaa syrjäyttää taimenen etenkin pienissä latvapuroissa, suuremmissa joissa vieraslaji taas ei pärjää kovin hyvin.

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puronieriä on Vieraslajit.fi-sivuston mukaan sopeutunut alkuperäisellä levinneisyysalueellaan nimenomaan pienten purojen elinolosuhteisiin, kuten kylmään ja happamaan veteen. Sopeutuminen noihin olosuhteisiin edesauttaa lajin pärjäämistä myös suomalaisissa vesissä.

Puronieriäkannat ovat usein tiheitä ja kalayksilöt jäävät pieniksi. Tällainen tilanne vallitsee useassa Kemijoen latvaosien sivupurossa, joissa laji on muodostanut tehokkaasti lisääntyviä kantoja.

Sekä Suomen että Ruotsin virtavesiin puronieriä on aikoinaan tuotu ihmisen toimesta, ja sopivissa oloissa istutetut kalat ovat alkaneet lisääntyä luontaisesti.

Pyyntitapana sähkökalastus

Ruotsissa kokeillaan nyt uutta tapaa kitkeä vieraslaji kokonaan pois puroista. Asiasta kertoi Fiskejournalen-lehti verkkojutussaan tammikuussa 2020.

Pilotthankkeessa puronieriät sähkökalastetaan mahdollisimman tarkkaan pois valituista pienvesistä ja samalla kyseisiin pienvesiin istutetaan taimenta. Tarkoituksena on saada poistettua vieraslaji pysyvästi pilottikohteina olevista puroista.

Puronieriöiden poistamiseen tähtäävä sähkökalastus alkaa tänä keväänä, näillä näkymin toukokuussa. Purot virtaavat Ruotsin Norrlandissa, ja kaksi niistä laskee Storsjön-järven Brunfloviken-lahteen. Storsjön sijiatsee suunnilleen Vaasan korkeudella, ja Brunflovikenistä on linnuntietä matkaa tunnettuun hiihtokeskukseen Åreen noin 85 kilometriä.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Västerbottenin, Västernorrlandin ja Jämtlandin lääninhallitukset yhdessä SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) kanssa. Hanke on saanut rahoitusta 1,5 miljoonaa kruunua eli reilut 140 000 euroa.

Menetelmien yhdistelmä

Hankkeessa SLU:n edustajana oleva tutkija Gunnar Öhlund kertoo, että kokeilun kohteena olevat purot ovat leveydeltään muutamia metrejä ja pituudeltaan suunnilleen 3–6 kilometriä. Tarkoituksena on sähkökalastaa purouomat niiden koko matkalta, jotta puronieriät saadaan tehokkaasti pois.

– Kaikkien pienvesistön puronieriöiden pois saaminen tulee luultavasti olemaan vaikein osa projektia. Puroissa voi esimerkiksi olla alueita, joiden tehokas sähkökalastaminen on hankalaa, Öhlund kertoo puhelimitse.

– Puroja tullaan sähkökalastamaan useamman kerran, jotta puronieriät saadaan pois mahdollisimman tarkasti.

Yksivuotinen pilottihanke perustuu kahden menetelmän eli sähkökalastuksen ja taimenten istuttamisen yhdistämiseen.

Pienet hankalimpia

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura pitää Ruotsin pilottihanketta kiinnostavana. Sauran mukaan puronieriöiden poistaminen pienvesistä voi hyvinkin onnistua, koska sähkökalastus on tehokas pyyntikeino pienessä purossa.

– Puronieriä on paikallinen kala, mikä osaltaan helpottaa poistamista, Saura sanoo.

Sauran mukaan hankalinta on pienten, 2–3-senttisten kalojen pyydystäminen. Sähkökenttä vaikuttaa sitä paremmin mitä pidempi kala on.

Toisaalta kun puroon samaan aikaan istutetaan taimenia, niin ne voivat vallata elinalueet vaikka muutama lilliputtipuronieriä puroon olisi jäänytkin. Tärkeimpänä Saura pitää suurten puronieriöiden poistamista.

Mitä karumpi ja puhtaampi vesi, sitä enemmän se vaatii sähkökalastuslaitteistolta. Syynä on se, että karu ja puhdas vesi johtaa sähköä huonommin kuin rehevämpi ja likaisempi vesi.