Pohjaeläimistön määrä Itämeren matalissa vesissä on rehevöitymisen vuoksi kasvanut 1970-luvulta aina näihin päiviin saakka, mikä on paikannut happikadon aiheuttamaa pohjaeläinten kuolemaa syvemmällä.

Eva Ehrnsten Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on väitöstutkimuksessaan yhdistänyt Itämeren biomassan tuottoa kuvaavan mekanistisen mallin ja pitkältä ajanjaksolta kerätyn havaintodatan.

Ehrnstenin tietokonesimulaatiot osoittavat, että merenpohjan eläinten kokonaismäärä Itämeressä on lisääntynyt noin 50 prosenttia 1970-luvulta lähtien.

Pohjaeläimillä tärkeä rooli

Mallintaminen on tärkeää, koska muuten on hankala hahmottaa rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merenpohjan eliöyhteisöjen monimuotoisuuden välisiä kytköksiä tai arvioida merenpohjan eläimistön roolia hiilen kierrossa.

Merenpohjan eläimet ovat mukana hajottamassa leviä ja muuta pohjalle laskeutuvaa orgaanista materiaalia ja kierrättävät sen levistä, eläinplanktonista ja kaloista koostuvaan ravintoverkkoon.

Pohjaeläimet ovat usein myös suoraan kalojen ravintoa.

Levätuotanto saattaa pienentyä

Nykyisin merenpohjan eläimet hajottavat noin viidenneksen pohjalle vajoavasta orgaanisesta aineksesta.

Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua paljonkin, sillä Itämeren vähenevä ravinnekuormitus voi pienentää levien tuotantoa. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan veden lämpötilaa.

– Mallinnuksen perusteella tämä johtaa vajoavan orgaanisen aineksen voimakkaampaan kierrätykseen vielä sen ollessa vesipatsaassa. Pohjaeläinten ulottuville vajoaa yhä vähemmän ravintoa, Ehrnsten sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

– Näyttääkin siltä, että pohjaeläinten määrän pienenemisen lisäksi myös niiden rooli hiilen kierrätyksessä vähenisi.

Ehrnsten teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman ja Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin Baltic Bridge -yhteistyössä. Väitöstutkimus tarkastettiin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 10. tammikuuta 2020.