Lumi lisää vallitsevan valon määrän jopa kymmenkertaiseksi.

Märkä maa ja lehdetön metsä imevät valoa ja korostavat hämärän vuodenajan synkkyyttä. Siksi vuoden pimeä aika koetaan eri tavalla eri puolilla Suomea.

Valon intensiteetti eli valovoima (tunnus Iv), on fysiikassa suure, joka ilmaisee sähkömagneettisen säteilyn näkyvän osan määrää.

Valon mitattavissa olevat ominaisuudet eivät kuitenkaan yksin selitä valoisuuden kokemusta, joka on ihmisen subjektiivinen reaktio valo-olosuhteisiin.

Valoisuuden kokemus vaikuttaa paitsi ihmisen mielialaan myös elintoimintoihin.

Sveitsiläisen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että päivänvalo vaikuttaa siihen kuinka kylmältä ilma tuntuu.

Vähäisessä päivänvalossa kehon lämpömukavuus koettiin huonommaksi kuin vastaavassa lämpötilassa kirkkaassa päivänvalossa.

Työpiste-verkkolehden (11/2017) haastatteleman Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan luonnonvalon puute vaikuttaa elimistön uni-valverytmiin ja heikentää unenlaatua.

Artikkelin mukaan luonnonvalon puute päivällä heikentää unenlaatua eli keventää yöunta ja voi altistaa myös kaamosmasennukselle.

Silmän sauvasolut vastaavat hämäränöstä, eivätkä käsittele väri-informaatiota. Siksi ihmissilmä ei erota värejä hämärässä, vaan hämärän eri sävyjä.

Näin selviät pimeästä vuodenajasta

1. Ulkoile päivän valoisimpaan aikaan. Pienikin pyrähdys ulkoilmaan lounastauolla piristää aivoja.

2. Pidennä yöunia.

3. Lisää liikunnan määrää.

4. Huolehdi riittävästä vitamiinien saannista.