Todella kuumaa!

Lämpöennätys: 56,7 °C (Furnace Creek, Kalifornia, Yhdysvallat)

Korkeimmat lämpötilat maapallollamme mitataan lähes poikkeuksetta aavikkolaaksoissa, kuten Yhdysvaltojen Kuolemanlaaksossa, missä yli 50 asteen lämpötilat eivät kesäisin ole harvinaisia.

Siellä missä on hyvin kuivaa ja haihdunta vähäistä, lämpötila pääsee kohoamaan erittäin korkeaksi. Myös Lähi-idässä, kuten Kuwaitissa ja Iranissa on luettu jopa 54 asteen lukemat. Suomen lämpöennätys on Liperissä mitattu 37,2 °C.

Kuumin kaupunki: ylimmän lämpötilan vuosikeskiarvo 34,3 °C (Kuwait City, Kuwait)

Maailman kuumimman kaupungin tittelistä ovat käyneet taistoa Thaimaan pääkaupunki Bangkok ja Kuwait City. Jälkimmäisessä päivän ylimmän lämpötilan vuosikeskiarvo on huimat 34,3 °C.

Touko-syyskuussa ylin lämpötila ylittää 40 asteen ja huippu koetaan elokuussa, jolloin päivän ylin on keskimäärin 46,9 °C.

Huh, hiki tulee jo kirjoittaessa. Helsingissä vastaava vuosikeskiarvo on 9 astetta.

Meteorologi havainnoimassa, miltä yksi maailman kuumimmista laaksoista Itä-Irakissa (Sulaymaniyah) tuntuu 45 asteen paahteessa. Hyvin alhaisen ilmankosteuden vuoksi olen hikoillut välillä enemmän Suomen kesähelteilläkin.

Meteorologi havainnoimassa, miltä yksi maailman kuumimmista laaksoista Itä-Irakissa (Sulaymaniyah) tuntuu 45 asteen paahteessa. Hyvin alhaisen ilmankosteuden vuoksi olen hikoillut välillä enemmän Suomen kesähelteilläkin.

Kuumin yö: yön korkein minimilämpötila 44,2 °C (Khasab, Oman)

Suomessa tukalan trooppisen yön rajana pidetään 20 asteen minimilämpötilaa, mutta kuvitelkaapa mitä Omanissa tähän sanottaisiin.

17. 6. 2017 yön alin lämpötila oli Khasabin mittauspisteellä 44,2 °C. Muuten oli hieman helteisempää.

Näin korkeat yölämpötilat ovat mahdollisia, jos manner kuumenee voimakkaasti päivän aikana eikä ilman kosteus pääse yöllä laskemaan liian alhaiseksi, sillä vesihöyry sitoo lämpöä tehokkaasti.

Suomessa kuumimpina öinä lämpötila ei ole laskenut alle 24 asteen.

Ja hyytävän kylmää!

Kylmyysennätys: -89,2 °C (Vostok, Antarktika)

Lienee sanomattakin selvää, että hyisimmät kolkat maapallollamme löytyvät napa-alueilta, joita aurinko lämmittää vähiten.

Kaikista kylmimpiä ovat Antarktikan laaksoalueet, missä säteilyjäähtyminen on eteläisen pallonpuoliskon talvikuukausina erittäin voimakasta, eikä aurinko kaamosaikana lämmitä lainkaan.

Suomen kylmyysennätys on Kittilän Pokan -51,5 astetta.

Kylmin kaupunki: vuoden keskilämpötila -8,8 °C (Jakutsk, Venäjä)

Tiettävästi yksi planeettamme kylmimpiä kaupunkeja on Venäjän Siperiassa sijaitseva Jakutsk. Vuotuinen keskilämpötila on selvästi pakkasen puolella ja tammikuun keskilämpötila on hyiset -38,6 °C.

Talviaikana kylmintä onkin korkeiden leveysasteiden alavilla manneralueilla, jotka ovat kaukana meren lämmittävästä vaikutuksesta.

Vertailun vuoksi: Sodankylässä tammikuun keskilämpötila on -13,5 °C ja Helsingissä -3,9 °C.

Kaatamalla sadetta

Suurin vuosisademäärä: 26,5 metriä (Cherrapunji, Intia)

Suurimmat vuosisademäärät mitataan tropiikin monsuunialueilla lämpimien merialueiden lähettyvillä.

Monsuunikautena merestä haihtuu valtavia määriä vesihöyryä ilmaan, joka tiivistyy kaatosateiksi ja ajautuu ilmavirtausten mukana mantereiden ylle.

Cherrapunjin sade-ennätyksessä on kyse monsuunisateen ja vuoriston yhteisvaikutuksesta. Lämpimältä mereltä tulevat sateet tuppaavat riehaantumaan kohdatessaan vuoristot.

Suomessa suurin vuosisadekertymä on Puolangan Paljakassa mitattu 1 242 milliä eli 1 metri ja 24,2 senttiä.

Suurin tuntisademäärä: 305 mm (Holt, Missouri, Yhdysvallat)

Puolet Suomen keskimääräisestä vuosisademäärästä ropsahti Yhdysvaltojen Holtissa 22. kesäkuuta 1947.

Valtavat saderyöpyt kesäkuukausina liittyvät yleensä rajuihin ukkoskuuroihin, joita Yhdysvaltojen Keskilänsi suosii.

Otolliset olosuhteet rajuile ukkosille, jopa tornadoille syntyvät Meksikonlahden lämpimän ja kostean ilman törmätessä Kalliovuorten kylmään ja kuivaan.

Metrikaupalla lunta

Suurin lumikertymä vuorokaudessa: 2,56 metriä (Capracotta, Italia)

Siellä missä vuoristo kohtaa lämpimän meren vaikutuksen, saattaa talvikuukausina syntyä sakeita lumipyryjä. Alpeilla tämä on tuttu ilmiö lähes ympäri vuoden: Välimeri toimii kosteuden lähteenä runsaille sateille vuoristossa.

Vuoriston sateita synnyttävä mekanismi tunnetaan myös nimellä orografinen sade. Suomea lähinnä oleva paikka, missä tämä ilmiö on arkipäivää, löytyy Norjan länsirannikolta. Toisinaan ilmiö vaikuttaa heikompana myös Kilpisjärven seudulla.

Suomessa suurin lumikertymä vuorokaudessa koettiin Merikarvialla 8. tammikuuta 2019, kun lunta kertyi 73 senttiä.

Suurin lumensyvyys: 11,8 metriä (Ibuki-vuori, Japani)

Japanin vuoristoilla runsaat lumisateet ovat arkipäivää talvisin.

Hyvin runsaslumisia tilanteita kohdataan erityisesti, kun kylmää ilmaa virtaa Siperiasta Japaninmeren yli kohti vuoria. Tällöin lämmin meri laukaisee sakeita lumisateita, joita Japanin vuoret voimistavat.

Useana talvena kokonaisia vuoristokyliä joutuu saarroksiin, kun lunta voi päivässä pyryttää yli metrin verran.

Suomen lumensyvyysennätys on Kilpisjärveltä, 190 senttiä.

Hirmumyrskyjen tuulta

Voimakkain tuulen puuska: 134 m/s ± 10 m/s (Oklahoma City, Yhdysvallat)

Maapallomme voimakkaimmaksi tuulen puuskaksi on arvioitu Oklahomassa 3. toukokuuta1999 jättitornadon yhteydessä mitattu puuskatuuli, joka ylitti nelinkertaisesti hirmumyrskytuulen rajan.

Planeettamme tuhoisimmat tuulet liittyvätkin tornadoihin ja toisaalta myös trooppisiin hirmumyrskyihin.

Suomessakin tuuli voi hetkellisesti syöksyvirtauksen tai trombin yhteydessä olla yli 40 m/s.

Kuva Kilpisjärveltä: Ximonic, Simo Räsänen [CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons